Kotihoidossa tullaan kohtaamaan alkoholia käyttäviä iäkkäitä asiakkaita enenevässä määrin. Suomessa on Päihdetapauslaskennan aineistosta (2011) mahdollista laskea, että vuositasolla kotihoidossa tehtiin reilut 210 000 käyntiä koteihin, joissa työntekijä kohtaa päihteiden käyttäjän. Laskentapäivänä 28 prosenttia kotihoidon päihde-ehtoisista asiakkaista oli lievästi päihtyneitä (235), ja voimakkaasti päihtyneitä oli puolestaan kuusi prosenttia (50).

Riitta Koivula kollegoineen on tutkinut iäkkäiden alkoholiongelmien näkymistä kotihoidossa ja havainnut seuraavia seikkoja.

1 työ on heikosti ennakoitavaa: alkoholia käyttävien asiakkaiden kohdalla kotikäynnit venyvät usein aiottua pidemmiksi, esimerkiksi sovitusta kymmenestä minuutista neljäänkymmeneen minuuttiin. Syynä käynnin pidentymiseen saattaa olla esimerkiksi ylimääräinen suihkutus. Tämän seurauksena vähentynyt loppupäivän työaika nipistetään muilta asiakkailta. Usein toistuvina tällaiset tilanteet johtavat työntekijöiden kuormittumiseen, sillä he haluaisivat käyttää työaikansa oikeudenmukaisesti. Ajanhallinnan helpottamiseksi on työyhteisössä yhteisesti sovittu, että työvuorossa seuraavana oleville asiakkaille soitetaan myöhästymisestä.

2 ammatillinen vaativuus kasvaa: kotikäynnin yhteydessä joutuu arvioimaan esimerkiksi sitä, voiko diabetesta sairastavalle alkoholia nauttineelle iäkkäälle henkilölle antaa insuliinia. Työntekijää huolestuttaa, muistaako asiakas syödä, vaikka jääkaappiin on tilattu ateriapalvelusta ruokaa. Entä johtuuko vapina tai kramppi krapulasta, sairaudesta vai ikääntymismuutoksista? Hämmentävää on, että työntekijöiltä puuttuvat kirjalliset oppaat iäkkäille ja omaisille alkoholinkäyttöön liittyvistä terveyshaitoista, vaikka sellaisia on saatavilla.

3 elämänhallinnan tukeminen vie paljon työaikaa: perus- ja sairaanhoitoon liittyvien tehtävien lisäksi työntekijät tekevät asiakkaiden puolesta tai heidän kanssaan muun muassa kodin hankintoja helpottaakseen asiakkaan elämän lisäksi myös omaa ja kollegojen työtä. He hoitavat myös iäkkäiden talousasioita silloin kun asiakkaan oma toimintakyky ei alkoholinkäytön vuoksi riitä siihen. Asiakkaiden kerrotaan välttelevän edunvalvontaa, koska tällöin rahojen käyttöä valvottaisiin ja käteen jäävä käyttöraha ei riittäisi alkoholin ostoon.

4 moniammatillinen yhteistyö vaatii kehittämistä: työntekijöiden mukaan toimiva tapa lähestyä alkoholia käyttäviä henkilöitä on ”topakka” ja ”jämäkkä” kontrolloiva käyttäytyminen. Asiakaskontaktin alussa tilannetta tunnustellaan, mutta kun asiakas opitaan tuntemaan, alkoholin käytöstä puhutaan suoraan, raittiuteen kannustetaan ja avuksi pyydetään muun muassa päihdehoidon asiantuntijoita. Moniammatillinen yhteistyö toteutuu kuitenkin puutteellisesti. Esimerkiksi kaatumistapaturman hoitamisen yhteydessä päivystyksessä ei puututa alkoholinkäyttöön, vaikka alkoholin osuus tapaturmaan on ilmeinen. Iäkäs henkilö saattaa tulla taksilla Alkon kautta sairaalasta kotiin ja aloittaa juomisen heti uudelleen.

5 turvattomuuden tunne korostuu: työsuojelullisista syistä on sovittu, että mikäli kodissa on ryyppyporukka, työntekijä jättää työt tekemättä ja peruuttaa ovesta ulos. Itseensä kohdistuvaa fyysistä väkivaltaa haastatellut työntekijät eivät olleet kohdanneet mutta valtakunnallisten tilastojen mukaan 17 % päihdeasiakkaista on joskus käyttäytynyt uhkaavasti tai väkivaltaisesti työntekijää kohtaan. Usein työntekijät kuitenkin pelkäävät mennä juovan ihmisen kotiin siksi, etteivät etukäteen tiedä, mitä oven takaa löytyy.

6 työssä väsytään: turhauttavaksi ristiriidaksi koetaan se, että arkisella hoidollaan ja hoivallaan työntekijät vastoin kaikkia aikomuksiaan mahdollistavat ja jopa ylläpitävät iäkkäiden asiakkaiden haitallista alkoholinkäyttöä.

Tutkimus päätetään neljään suositukseen:
1 Kotihoidon työntekijöille erityisosaamista, jotta he selviävät runsaasti alkoholia käyttävien iäkkäiden asiakkaiden hoitamisesta
2 on luotava kiinteä yhteistyö yli ammatti- ja sektorirajojen
3 päihdehoitopolut tulisi rakentaa erilaisiksi niille iäkkäille, joilla on takanaan elinikäinen alkoholinkäytön historia ja riippuvuus ja niille, joiden alkoholinkäyttö on alkanut eläkeiässä stressaavan elämäntilanteen, kuten leskeytymisen seurauksena
4 tarvitaan tutkimusta iäkkäiden alkoholinkäytöstä kotihoidon työntekijöiden näkökulmasta

Lähde: Koivula, Riitta; Vilkko, Anni; Tigerstedt, Christoffer; Kuussaari, Kristiina; Pajala, Satu (2015) Miten iäkkäiden henkilöiden alkoholiongelmat näkyvät kotihoidon työntekijöiden työssä? Yhteiskuntapolitiikka, 482-489.