Vanhuspalveluiden kustannussäästöjä laskenut NHG arvioi, että vuositasolla valtio voi nipistää 892M€. Lisäksi terveyskeskuksen vuodeosaston lyhytaikaishoidon vähentämispotentiaaliksi arvioitiin 42M€. Säästöt saadaan palvelurakennetta keventämällä ja henkilöstön tuottavuutta kasvattamalla.

Raportti löytyy alueuudistus.fi –sivuilta mutta suora linkki malttamattomille on tässä

Kiireisimmille säästöt lyhyesti alla, eli käytännössä ehdotukset tarkoittavat:
– kotihoidon välittömän työajan kasvattamista. Kuntien omassa tuotannossa henkilöstön asiakkaalla viettämän työajan osuus kokonaistyöajasta on keskimäärin 49%, parhaimmissa kunnissa 57%, mutta yksityisillä palveluntuottajilla keskimäärin 69%. Säästöä syntyy 394M€, kun kunnissa välittömän työajan osuuden keskiarvo nostetaan 57%:iin ja puolet tuotannosta ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta.

– laitoshoivan vähentämistä sekä korvaamista tehostetulla palveluasumisella, sillä tehostetun palveluasumisen vuosikustannus on yli kolmanneksen edullisempi kuin pitkäaikaishoivan. Koska tehostetun palveluasumisen asiakkaat käyttävät enemmän kunnan maksamia muita palveluita kuin hoiva-asukkaat, pienenee kustannusero hieman. Lyhyesti: laskelman mukaan tehostetun palveluasumisen tuottaminen on neljänneksen halvempaa. Säästöä 256M€, kun 2/3 pitkäaikaishoivasta korvataan tehostetulla palveluasumisella.

– uuden palvelumuodon kehittäminen kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen väliin. Esimerkkinä käytetään Vantaan kaupungin Kotihoiva-konseptia. Siinä ikäihmiset asuvat esteettömässä talossa, jossa on yhteisiä tiloja. Vantaan selvityksen pohjalta kotihoivaan soveltuu, kun CPS-toimintakykymittari on alle 4 eli 40% nykyisistä tehostetun palveluasumisen asukkaista. Säästöä 244M€, kun tehostettua palveluasumista korvataan osittain kotihoivalla koko maassa.

HUOM! Kovasta etsimisestä huolimatta en löytänyt Kotihoiva-konseptista julkisia selvityksiä, joten jos sellaiseen törmäät, ilmoittaisitko marko.raitanen ät kyamk.fi Sen sijaan Vantaan omaishoidon tuen myöntämisperusteissa todetaan, että kun CPS on 3 tai suurempi ”Hoidettava tarvitsee sairauden tai vamman johdosta runsaasti hoitoa ja huolenpitoa henkilökohtaisissa toiminnoissa jatkuvasti kaikkina vuorokauden aikoina. Omaishoitaja on sidottu hoitoon yhtäjaksoisesti myös öisin”.

Niille, joille CPS ei ole tuttu, niin alla olennainen pähkinänkuoressa:
kognitiisen toimintakyvyn mittari, jonka muuttujia ovat lähimuisti, ymmärretyksi tuleminen, päätöksentekokyky, tajunnan taso ja kyky syödä itse. Mittarin asteikko on 0-6 ja luvut suoraan verrannollisia MMSE-asteikkoon: CPS 4 = MMSE 6.9 (THL:n mukaan)

Lähteet:

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämis- ja säästöpotentiaalin arviointi. Nordic Healthcare Group. 2016
Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.3.2016 alkaen. Vantaan kaupunki
RAI-vertailukehittäminen. RAI-palauteraportin lukuohje : Ympärivuorokautinen hoito. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2013