Sosiaalinen raportointi aloitettiin Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa 1.1.2021 ja se on osa Sosiaalityön osaamisen koordinaatiota Socomilla. Sosiaalisen raportoinnin keinoin voidaan toteuttaa rakenteellista sosiaalityötä. Sosiaalinen raportointi tarkoittaa laadullisen tiedon tuottamista sosiaalityön asiakastyöstä, ja tämän tiedon muokkaamista palvelujen kehittämisen tueksi. Sosiaalinen raportointi oli kevään raportointikaudella asetettu sosiaalityöntekijöiden tehtäväksi. Syksyn raportointikaudella 1.6.-30.11.2021 raportoinnista vastaavat myös sosiaaliohjaajat. 

Ensimmäisen raportointikauden aikana 1.1.-31.5.2021 raportoitiin yhteensä 97 ilmiötä. Kansallisesti vertailtuna raportointi oli alueella vilkasta ja ilmiöt olivat hyvin samankaltaisia kummankin maakunnan osalta. Raportointikaudella nousivat esiin voimaikkaimmin sosiaalityön asiakkaiden tarpeisiin vastaamisen erilaiset haasteet. Ei ollut olemassa tarpeellista resurssia/palvelua tai olemassa olevat palvelut eivät pystyneet vaikuttavasti vastaamaan nähtyyn tarpeeseen ja palveluiden sujuvoittamiseksi nähtiin kehittämisen tarpeita. 

Asiakasryhmänä työikäisistä raportoitiin eniten. Työikäisten palveluissa raportoidut ilmiöt liittyivät mm. haasteisiin asumisessa ja taloudessa. Päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien asiakkaiden palveluissa nähtiin lisäämisen ja sujuvoittamisen tarpeita. Neuropsykiatrista apua tarvitsevien aikuisten ja lasten palvelut nähtiin puutteellisiksi. Lapsiperheiden osalta tuli esille monialaisen yhteistyön kehittämisen tarpeet sekä työntekijäresurssipula. Ikäihmisten osalta mainittiin mielenterveyspalveluiden kasvava tarve, jota korona on lisännyt. 

Sosiaalisen raportoinnista saatu tieto etenee maakunnissa sovitun prosessin mukaisesti. Yksittäiset raportoidut ilmiöt ovat menneet lähiesimiehille jo keväällä tiedoksi ja työyksiköissä on voitu tehdä muutoksia omaan toimintaan. Rakenteisiin vaikuttaminen vie aikansa ja sosiaalisen raportoinnin hyödyntäminen palveluiden ja alueiden kehittämisessä on nyt ensimmäisessä kokeilussa Eksotessa ja Kymsotessa. Sosiaalisen raportoinnin haltuunotossa on kyse kulttuurin muutoksesta työyhteisöissä. Mitä useammat maakunnat lähtevät mukaan sosiaaliseen raportointiin, sitä suuremmalla volyymillä vaikuttamistyötä voidaan tehdä myös valtakunnallisesti. 

Tulevaisuuden lastensuojelu- hankkeen tarkoituksena on kehittää monialaisesti lastensuojelua Etelä-Suomen alueella sekä paikallisten, että hankealueelta esiin nousevien yhteisten tarpeiden mukaisesti. Systeemisen toimintamallin juurruttaminen sekä lastensuojelun monialaisen arvioinnin kehittäminen ovat koko hankealuetta koskevia tavoitteita.

Viime keväänä yhteistyössä Kymsoten kanssa suunniteltua lastensuojelun systeemisen ajattelun ja toimintamallin juurruttamissuunnitelmaa on nyt syksyn myötä viety käytännön tasolle . Syyskuussa Kymsoten lastensuojelun -ja lapsiperheiden sosiaalityön työntekijöille järjestettiin systeemisten työmenetelmien työpaja. Työpajat jatkuvat lokakuussa Pesäpuu RY:n kanssa pidettävällä työpajalla, jossa teemana on lapsen kanssa työskentely. Työpajaprosessin lisäksi systeemisen toimintamallin ydinelementtien jalkautumista ja juurtumista lastensuojeluun tuetaan osallistumalla säännöllisesti lastensuojelun tiimien viikkokokouksiin. Lapsen osallisuuden näkökulmaa pyritään pitämään juurruttamistyössä vahvasti läsnä.

Loppuvuoden aikana Tulevaisuuden lastensuojelu- hanke järjestää Etelä-Suomen alueella kolme yhteistä tilaisuutta, joista kahteen ilmoittautuminen on edelleen auki.

12.11.21 klo 9.00-12.00 Voiko noille puhua? Luottamus ja suhdeperustaisuus lasta koskevan ymmärryksen edellytyksenä monitoimijaisessa arvioinnissa.

Tapahtumassa esitellään Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen monitoimijaisen arvioinnin nykytilannetta ja pureudutaan syvemmälle lapsi- ja perhekohtaiseen arviointiin suhdeperustaisena työskentelynä. Tarkempi ohjelma esiintyjineen julkistetaan reilu kuukausi ennen tapahtumaa. Kohderyhmä: Lastensuojelun, lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin ja perhesosiaalityön työntekijät sekä keskeiset yhteistyökumppanit asiakkuuden aikaisessa arvioinnissa työskentelevät tahot. Tervetuloa oppimaan ja pohtimaan monitoimijaisen arvioinnin teemoista!

10.12.21 klo 9.00-12.00 Syty-foorumi: Systeemisiä kokeiluja Etelä-Suomessa 2.0

Tervetuloa kuulemaan lastensuojelun -ja lapsiperheiden sosiaalityön arjen systeemisistä kokeiluista ja käytännöistä sekä kokemuksista niihin liittyen. Syty-foorumissa ääneen pääsevät Etelä-Suomen alueella työskentelevät käytännön osaajat. Syty-foorumin tarkempi ohjelma ilmoitetaan myöhemmin.

Lisätietoa ja ilmoittautumislinkit tilaisuuksiin löytyy Pääkaupunkiseudun osaamiskeskus Soccan kotisivuilta ( www.socca.fi/tapahtumat), josta löydät myös muuta tietoa hankkeesta sekä säännöllisesti päivitettävän Tulevaisuuden lastensuojelu – blogin.

Hanketta voi seurata myös Facebookissa ja Twitterissä.

Tervetuloa mukaan!

Lastensuojelun erikoissuunnittelijat

Maija Leskinen p. 050 5558554 / maija.leskinen@socom.fi

Andreas Baldschun p. 050 5558553/ andreas.baldschun@socom.fi

AATOS-hankkeessa LAB-ammattikorkeakoulun, Saimaan ammattiopisto Sampon, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten sekä Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socomin yhteisenä kehittämiskohteena oli kotihoidon toimintaympäristö ja kotihoidon nykyisten sekä tulevien ammattilaisten osaamisen lisääminen. Kehittämistyössä oleellisena osana olivat erilaiset teknologiset ratkaisut kotihoidossa. Hankkeen myötä on Eksoten kotihoidossa pilotoitu esimerkiksi mobiilisti toimivaa älylääkekaappia kotihoidon asiakkailla, tekoälyyn perustuvaa alustaa asiakkaan hyvinvoinnin seuraamisessa sekä otettu teknologia mukaan tarvikevaraston kierron ja järjestyksen seuraamiseen. Vastaavasti oppilaitoksissa pilotoitiin ja otettiin osaksi koulutustarjontaa kursseja, joiden sisältönä on hyvinvointiteknologia kotona asumisen tukemisessa. Oppilaitokset myös toteuttivat valmennusiltapäiviä kotihoidon työntekijöille heidän työnsä tukemiseksi ja osaamisensa kasvattamiseksi. Lisäksi hanke järjesti tai oli mukana erilaisissa tapahtumissa tuoden esille hankkeessa tehtävää kehittämistyötä sekä hankkeen kehittämiskohteita.

Socomin tehtävänä AATOS-hankkeessa oli selvittää kotihoidon asiakasnäkökulmaa teknologian käytöstä ja tuottaa siitä tietoa hankkeen muiden toimijoiden käyttöön. Tätä varten Socom haastatteli kotihoidon työntekijöitä, kotihoidon asiakkaita ja heidän omaisiaan sekä ikäihmisiä, jotka eivät olleet kotihoidon palveluiden piirissä. Laajemman ja yleisemmän tiedon saamiseksi Socom myös selvitti ja kokosi aiheesta tietoa kirjallisuuden ja muiden lähteiden pohjalta. Siten nyt tiedetään, että kun on oikea laite oikeaan aikaan ja teknologia koetaan tällöin hyödylliseksi, ovat asiakkaat valmiita ottamaan käyttöön teknologiaa kotona asumisen tukemisessa. Asiakkaiden mukaan teknologian pitää olla kuitenkin mahdollisimman helppokäyttöistä tai sellaista, ettei sen käyttäminen vaadi asiakkaalta itseltään juurikaan osaamista. Suurin osa ikäihmisistä haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään ja eniten teknologian käyttöönottamista motivoi juuri se, jos teknologian avulla voi jatkaa kotona asumista. Asiakkaille itselleen kotona asumisen tukemisessa käytettävät teknologiset ratkaisut eivät ole tuttuja, eikä heiltä tätä tietoa voi vaatiakaan. Asiakasnäkökulmasta ammattilaisilla onkin tärkeä rooli tuntea ja tietää miten sekä millaisilla teknologisilla ratkaisuilla kunkin asiakkaan kotona asumista voidaan tukea. Toisaalta asiakkaille on myös tärkeää kertoa, että teknologia on vain osa hoitoa ja hoivaa. Esimerkiksi hankkeessa haastatelluista monet olivat huolissaan, ettei teknologia saa korvata kuitenkaan kaikkea ihmisten antamaa hoitoa, koska sitäkin tarvitaan ja pitää olla. 

AATOS-hankkeen aikana 2019–2021 tehtiin kokonaisuudessaan monenlaista kehittämistyötä kotihoidon parissa, jotta tulevat sekä nykyiset ammattilaiset viihtyvät ja voivat työssään aiempaa paremmin teknologiaa hyödyntäen.

Socom kiittää lämpimästi kaikkia AATOS-hankkeessa mukana olleita!

Hanna Jokimies

projektikoordinaattori, AATOS-hanke, Socom

AATOS-hankkeen ovat toteuttaneet LAB-ammattikorkeakoulu, Saimaan ammattiopisto Sampo, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote sekä Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom. Hankkeen ESR-rahoituksen myöntäjä on Hämeen ELY-keskus. 

Kansa-koulu III -hanke on edennyt siihen vaiheeseen, että hankekauden ja vuoden viimeiset kirjaamisvalmennusryhmät käynnistyvät pian. Olemme tässäkin hankkeessa valmentaneet huikean määrän uusia kirjaamisasiantuntijoita sosiaalihuollon rakenteisen kirjaamisen saloihin. Työ jatkuu edelleen, nyt erityisesti siellä teidän omissa organisaatioissa yhdessä kehittäen.

Tässä vaiheessa hanketta haluammekin muistuttaa avoimesta materiaalipankista, joka jää teidän kaikkien saataville ja käyttöön hankkeen päätyttyäkin. Mikäli siis kaipaat tietoa tai kertausta sosiaalihuollon rakenteisesta kirjaamisesta tai tukea omaan organisaation kirjaamisen kehittämiseen, suuntaa Kirjaamisfoorumiin! Sivustolta löydät kattavan materiaalipankin sosiaalihuollon rakenteisesta kirjaamisesta sekä Kirjaamisasiantuntijan käsikirjan. 

Tutustu myös Kirjaamisfoorumin blogiin, jossa julkaistaan asiantuntijoiden kertomuksia sosiaalihuollon kirjaamiseen liittyvistä onnistumisen kokemuksista, ratkaistuista ongelmista, kohdatuista haasteista, hyväksi todetuista käytännöistä ja kirjaamisvalmennusten järjestämisestä.

Löytyisikö täältä uusia avaimia organisaationne kirjaamisen kehittämisen tueksi ja jatkamiseksi?

Toivoisimme, että välität uutiskirjettä eteenpäin omassa organisaatiossasi.

Yhteistyöterveisin, 
Socomilaiset.

Kaakkois-suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom
Laserkatu 6 E4
53850 Lappeenranta

Rekisteri- ja tietosuojaseloste