THL julkaisi heinäkuussa Marjukka Heikkilän & Satu Rantaeskolan laatiman kehittämissuunnitelman lapsen edunvalvonnasta rikos- ja lastensuojeluasioissa. Selvityksen laatimiseksi toteutettiin lapsen edunvalvonnan kahdeksalle eri toimijataholle tehtyä Webropol-kyselyä ja kyselyjen jälkeen kuudelle eri toimijataholle tehtyä ryhmähaastattelua. Tämän aineiston perusteella selvitettiin, millainen lapsen edunvalvonnan nykytila Suomessa on rikos- ja lastensuojeluasioissa. Selvityksen perusteella analysoitiin myös, millaisia lainsäädännön muutostarpeita käytännön työssä on lapsen edunvalvonnan toteuttamisek­si. Nämä tarpeet muotoiltiin lainsäädäntöehdotuksiksi keskustelun aloittamiseksi siitä, miten sään­telyä voidaan kehittää lapsen oikeudet varmistavalla tavalla. Selvitystyön pohjalta laadittiin valtakunnalliset laatukriteerit lapsen edunvalvontaan rikosasioissa ja lastensuojeluasioissa sekä hy­vää edunvalvontatapaa koskevat ohjeet edunvalvonnan toteuttamiseksi lapsen edun edellyttämällä tavalla.

Selvitystyössä tuli esiin, miten monen eri ministeriön alaisuuteen lapsen edunvalvontaa koskevat asiat sijoittuvat. Tämä vaikuttaa lapsen edunvalvonnan rakenteiden ja lapsen edunvalvontaan liittyvän lainsäädännön kehittämiseen. Lapsen oikeuksien toteutumisen osalta selvitystyön perusteella heräsi myös huoli lasten eriarvoisesta asemasta eri puolilla Suomea. Edunvalvojan hakemiseen liittyvien tilanteiden tunnistaminen ja hakeminen näyttäytyivät erilaisina paikkakuntakohtaisina käytäntöinä sekä rikosasioissa että lastensuojeluasioissa. Erityisesti lapsen edunvalvonnan määräämiseen liittyvien prosessien vaihtelevuus ja erityisesti väliaikaisen edunvalvojan määräämiseen käräjäoikeudessa kuluva pitkä aika herätti huolta. Rikosasioiden käsittelyssä huolta herätti se, ettei lapsi ole keskiössä häntä koskevaa rikosasiaa käsiteltäessä, eikä lapsen puhevallan käyttämistä varmisteta edunvalvojan määräyksellä kaikissa puhevallan eturistiriitatilanteissa. Erityisesti rikosasioissa lapsen oikeuksien toteutuminen näyttäytyi haasteellisena aineellisen totuuden tavoittelun näkökulmasta, kun lapsen kuulemista ei voida toteuttaa siten, ettei lapsen kertomukseen päästä vaikuttamaan. Lapsen kuuleminen ilman turvallista aikuista ja lapsen kanssa toimimaan tottunutta edunvalvojaa ei ole asianmukaista. Lapsen kuulustelu ilman edunvalvojaa ei täytä lain vaatimuksia lapsen kuulustelun toteuttamisesta. Lastensuojeluasioissa heräsi huolta erityisesti siitä, haetaanko lapselle aina edunvalvojaa lastensuojelulain edellyttämissä tilanteissa. Samoin huolta heräsi siitä, minkä verran tiedon puute ja edunvalvonnasta aiheutuvat kustannukset vaikuttavat edunvalvojan hakemiseen lapselle sekä edunvalvojan toimintaan ja tehtävien määrittelemiseen lastensuojeluasiassa. Selvitys tuo esiin, että lapsen edunvalvonnan kehittämiseksi tarvitaan uutta lainsäädäntöä sekä rikos- että lastensuojeluasioissa lapsen oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi. Lapsen edunvalvojien työn ja tehtävän tueksi on tarpeen luoda koulutukseen, valvontaan ja edunvalvojarekisteriin uusia käytäntöjä.

Rikosasian tai lastensuojeluasian osallisena oleva lapsi on heikoimmassa asemassa oikeuksiensa toteutumisen suhteen erityisesti silloin, kun lapsen huoltaja ei voi valvoa lapsen edun toteutumista, vaikka lapsen tilanne sitä edellyttää. Lapsen edunvalvonnan kehittämissuunnitelman yhteydessä osallistuvilla tahoilla oli nähtävissä yhteinen tavoite parantaa lapsen oikeuksien toteutumista kansallisia rakenteita vahvistamalla sekä lisäämällä lapsen edunvalvontaan annettavaa tietoa ja yhtenevää ohjeistusta.

Lapselle määrättävä edunvalvoja voi parhaimmillaan tuoda lapsen osalliseksi ja näkyväksi, kun lapsen asiaa käsitellään viranomaisessa ja tuomioistuimessa. Ei ole lainkaan merkityksetöntä, että lapsi kohdataan ja huomioidaan osaavasti rikos- ja lastensuojeluasioita vuorovaikutuksellisesti käsiteltäessä. Lapselle määrättävällä edunvalvojalla on tärkeä asema, kun lapsen oikeuksien toteutumisessa on nähtävissä erityisiä haasteita. Lainsäädäntömme turvaa lasten asemaa, mutta lastensuojeluasiassa edunvalvojaa edellyttäviä tilanteita ei tunnisteta riittävästi, eikä sujuvia käytäntöjä lasten aseman parantamiseksi ole rakennettu. Rikosasioissa lapsi taas saattaa jäädä prosessissa melko näkymättömäksi, kun tavoite prosessin sujuvuudesta korostuu liiaksi. Lapsen oikeus laadukkaaseen edunvalvontaan tulee turvata rikosasioissa ja lastensuojeluasioissa viranomaisten ja tuomioistuinten toiminnan lisäksi edellyttämällä myös lapsen edunvalvojina toimivilta hyvää lapsilähtöistä osaamista ja lapsen oikeuksien toteutumisen turvaamista.

Suunnitelma luettavissa täältä

Voimaa ikämiesten arkeen -hankkeen ryhmätoiminta oli hyvinkin aktiivista viime keväänä. Kevään aikana Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella 53 ikämiestä tapasi toisiaan säännöllisesti joka viikko kuudessa eri ryhmässä. Noissa tapaamisissa muun muassa pelattiin mölkkyä, laitettiin ruokaa, kuunneltiin tarinoita Ruotsinsalmen taisteluista ja keskusteltiin niin arkisemmista kuin syvällisemmistäkin aiheista. Jokaiselle kokoontumiskerralle oli yhdessä sovittu aihe, mutta yhtä tärkeää, jollei tärkeämpääkin, oli toisten ryhmäläisten tapaaminen ja kuulumisten vaihtaminen. Tapaamiset olivat erityisen mielenkiintoisia siitä syystä, että mukana olleet miehet tulivat hyvinkin erilaisista elämäntilanteista ja taustoista ja toivat mukanaan omat mielipiteensä, osaamisensa ja tarinansa.

Jokainen ryhmä muovautui osallistujiensa näköiseksi. Oli hienoa huomata, kuinka yhdessä ryhmässä yhteinen tekeminen nousi kantavaksi voimaksi, kun taas toisessa haluttiin yhteistä keskustelua yhdessä suunniteltujen aiheiden pohjalta. Myös hanketyöntekijän tietämys monestakin asiasta kasvoi, kun keskustelujen pohjaksi haluttuihin alustuksiin piti hakea tietoa. Virallisesti ryhmät joko päättyivät tai jäivät kesätauolle viimeistään touko-kesäkuun vaihteessa, mutta Kotkassa innokkaimmat ryhmäläiset ovat jatkaneet kokoontumisia Kotkan torilla viikoittain samaan aikaan läpi kesän.

Nyt kesän käännyttyä kohti syksyä on aika käynnistää ryhmätoiminta uudelleen ja ryhmiä onkin alkamassa kaikilla hankkeen pilottipaikkakunnilla.

Kymenlaaksossa ryhmät kokoontuvat seuraavasti:

•        Haminan avoin Miesten oma ryhmä jatkaa kokoontumisia Summan vanhalla koululla (Summantie 46, Hamina) perjantaisin klo 10–12 2.9.2022 alkaen.
•        Kotkan avoin Miesten oma ryhmä aloittaa kokoontumiset Kotkan pääkirjaston Katariinan kammarissa (Kirkkokatu 24, Kotka) keskiviikkoisin klo 10–12 7.9.2022 alkaen.
•       Haminassa aloittaa myös syksyn aikana uusi suljettu Miesten oma ryhmä, kunhan tila-asiat saadaan sovittua.

Etelä-Karjalassa ryhmät kokoontuvat seuraavasti:

•       Imatran avoin Miesten oma ryhmä jatkaa kokoontumisiaan Arjen olohuoneessa (Esterinkatu 10, Imatra) keskiviikkoisin klo 10–12 7.9.2022 alkaen.
•       Luumäen avoin Miesten oma ryhmä aloittaa kokoontumiset Monitoimitalo Toukolassa (Suoanttilantie 2, Luumäki) tiistaisin klo 10–12 13.9.2022 alkaen.
•        Imatralla aloittaa uusi suljettu Miesten oma ryhmä Arjen olohuoneessa (Esterinkatu 10, Imatra) perjantaisin klo 10–12 7.10.2022 alkaen.

Me hankkeessa odotamme jo innolla syyskuun alkua, jotta voimme toivottaa kaikki vanhat ja uudet ryhmäläiset mukaan ryhmätoimintaan. Tehdään taas yhdessä toiminnasta osallistujiensa näköistä niin, että kaikki viihtyvät.

Aurinkoisin loppukesän terveisin,
Nina ja Henri

Lisätietoja hankkeesta ja ryhmistä voi tiedustella hanketyöntekijä Nina Markkaselta (p. 050 595 4246 nina.markkanen@socom.fi)  

Socomin sosiaali-ja potilasasiamiehet Pirkko Haikara, Aki Kaskinen ja potilasasiamiehet Marjaana Julin ja Mirja Piispa löytyvät nyt myös Instagramista nimellä @socomsampam

Esittelemme profiilissa asiakkaiden ja potilaiden oikeuksiin liittyviä asioita sekä pyrimme tekemään työtämme tutuksi niin asiakkaille kuin työntekijöillekin. Tule seuraamaan tiliämme. Otamme mielellään vastaan myös postausideoita ja -toiveita. Voit lähettää niitä pirkko.haikara@socom.fi

Tule tapaamaan sosiaali-ja potilasasiamiehiä Manskille 1.9.2022

Kouvolan Turvallisuus ja Viranomaiset Manskilla tapahtuma järjestetään 1.9.2022. Socomin sosiaali- ja potilasasiamiehet ovat myös tuolloin Manskilla ja löydät meidät esittelypisteeltä Muotitalo Lehdon edestä. Pisteeltämme tietoa sosiaali- ja potilasasiamiestoimintaan liittyen. Halutessasi voit myös kurkistaa inhimillisen kohtaamisen lasien läpi näkyvää maailmaa ja ottaa itsellesi vaikka kuvan muistoksi tästä kohtaamisesta.

Sosiaalityön osaamisen koordinaatio järjestää sosiaalityön virtuaalisia aamukahveja taas tuttuun tapaan syksyllä 2022. Olemme saaneet mielenkiintoisia aiheita ja puhujia aamukahveille. Ilmoittautumiset ovat auki elo-, syys- ja lokakuun aamukahveille, joten käy klikkaamassa itsesi mukaan ja tule kuulemaan ja keskustelemaan sosiaalityön ajankohtaisista aiheista. 

Sosiaalisen raportoinnin juurruttaminen jatkuu syksyn aikana tuomalla sosiaalista raportointia tutuksi infotilaisuuksien, erilaisten yhteistyötapahtumien sekä eri sosiaalipalvelujen edustajista koostuvan seurantaryhmätyöskentelyn keinoin. Syksyn sosiaalisen raportoinnin raportointijakso on avoinna 30.11.2022 asti, joten kun kohtaat arjen työssäsi toistuvia rakenteellisia ongelmia, pinnalla olevia ilmiötä tai esimerkiksi myönteisiä ja onnistuneita käytäntöjä, voit raportoida niistä koska tahansa työsi ohessa täyttämällä sosiaalisen raportoinnin lomakkeen.

Syksyn uusina toimenpiteinä käynnistyy Eksoten ja Kymsoten yhteistyönä toteutettavat sosiaalityön palvelutehtäväkohtaiset osaamisfoorumit. Syksyllä tullaan järjestämään kaksi foorumia, toinen aikuissosiaalityössä ja gerontologisessa-/ikääntyneidensosiaalityössä ja toinen vammaissosiaalityössä. Palvelutehtäväkohtaisten osaamisfoorumeiden tavoitteina on muun muassa hyvien käytäntöjen jakaminen ja yhteistyön lisääminen kahden tulevan hyvinvointialueen välillä sekä tutkitun tiedon tuominen osaksi sosiaalityötä. 

Sosiaalityön aamukahvit

• Ke 31.8 Sosiaalisen raportoinnin vuosikooste 2021 ja kevään 2022 tulokset. Ilmoittaudu tästä! 
• Ke 21.9 Pelihaitat ja ongelmapelaaminen. Ilmoittaudu tästä! 
• Ti 18.10 Kirjaaminen monialaisessa yhteistyössä. Ilmoittaudu tästä!

Lisätietoa tilaisuuksista sekä ilmoittautumislinkit löytyvät hankkeen kotisivuilta

ke 7.9. klo 9-12 WEBINAARI:
Traumatisaation tunnistaminen ja vakauttaminen perheiden kanssa työskentelyssä
Kouluttajana toimii Aino Maija Rautkallio, pari- ja perheterapian kouluttajapsykoterapeutti, EMDR-terapeutti, psyk. esh, FM.

to 8.9 klo 9-12 WEBINAARI:
Kuormittuneiden kasvattajien ja opettajien tukeminen NVR (Non Violent Resistance) väkivallaton vastarinta - lähestymistavan avulla
Tilaisuudessa Katarina Fagerström, VTM, sosiaalityöntekijä ja psykoterapeutti esittelee väkivallaton vastarinta NVR (Non violent resistance) menetelmän toimintatapoja ja kokemuksia.

Syty-täydennyskoulutukset syksyllä 2022

Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeen järjestämät syty-täydennyskoulutukset on tarkoitettu syty-peruskoulutuksen saaneille lastensuojelun ja perhesosiaalityön henkilöstölle Etelä-Suomen alueella. Suomenkieliset tilaisuudet pohjautuvat uusimpiin THL:n materiaaleihin.  Tilaisuudet pidetään Teams-etäyhteydellä.

ke 14.9. 12.30-15.30
Cultural Genogram - a systemic tool for “guided curiosity” (kulttuurisensitiivinen sukupuu - ”ohjattu uteliaisuus”), luennoija MA MSc Robert Koglek, tilaisuus on englanninkielinen. 

pe 23.9 klo 8.30-11.30
Systeemiset hypoteesit, sirkulaarisuus ja moodit systeemisessä viikkokokouksessa. 

pe 23.9. klo 12.30-15.30
Systeeminen riskinarviointi 

Systeemisen työotteen infot

28.10. klo 08.30- 10.00

1.11. klo 15.30-17.30

Tervetuloa systeemisen työotteen Teams-infotilaisuuksiin! Pidämme syksyllä kaksi systeemisen työotteen avointa infotilaisuutta (90 min).  Infot ovat suunnattu kaikille lapsiperheiden parissa ja sen rajapinnoilla työskenteleville Etelä-Suomen alueella. Voitte levittää kutsua eteenpäin omassa organisaatiossanne ja tärkeäksi kokemillenne yhdyspinnoille.

Tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Teams-linkit löytyvät hankkeen kotisivuilta.

Päätösseminaari 4.11.22 klo 9.00 - 15.45

Päätösseminaarissa  esittelemme Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeen keskeisiä tuloksia ja tuotoksia. Kerromme tehdystä kehittämistyöstä ja käymme dialogia kaikista työpaketeistamme. Esittelemme dialogisen arvioinnin loppupäätelmiä. Tilaisuus järjestetään hybridinä. Ilmoittautuminen lähi- ja etätilaisuuksiin alkaa viikolla 35.

Kirjaamisasiantuntijoita koulutetaan taas syksyllä! Suomenkielisiin kirjaamisasiantuntijavalmennuksiin haki määräaikaan mennessä yli 1000 hakijaa. Kaikille hakijoille on lähtenyt 29.6. sähköpostia hakijavalinnan tuloksista. Ensimmäinen valmennusryhmä aloittaa jo 29.8. Valitettavasti suuren kysynnän vuoksi kaikille hakijoille ei pystytty tarjoamaan valmennusta vuoden 2022 aikana. Mikäli olet hakenut koulutukseen, mutta et ole saanut sähköpostia, tsekkaa roskaposti ja ota tarvittaessa yhteyttä info@kirjaamisfoorumi.fi.

Verkostofoorumi kokoaa jo koulutetut kirjaamisasiantuntijat syksyllä yhteen! Syyskuussa avautuu Kansa-koulu-hankkeiden kautta valmennetuille kirjaamisasiantuntijoille Verkostofoorumi, joka mahdollistaa yhteisen keskustelun ja oppimisen. Verkostofoorumi toimii digitaalisella alustalla, joten foorumille voi osallistua omien aikataulujen mukaan. Verkostofoorumi on auki 19.9.-9.12.2022, ja foorumilla voi muun muassa jakaa kokemuksia kirjaamisen eri palvelutehtävistä sekä saada vertaistukea muilta kirjaamisasiantuntijoilta. Ilmoittautumislinkki Verkostofoorumille on lähetetty kirjaamisasiantuntijoille heinäkuun asiantuntijoiden uutiskirjeen mukana. 

Esihenkilöille on julkaistu oma tietopaketti! Tietopaketti sisältää videopuheenvuoroja mm. laadukkaan kirjaamisen merkityksestä sekä tavoista, joilla kirjaamisasiantuntijoiden osaamista on hyödynnetty muissa organisaatioissa. Tietopaketin löydät Kirjaamisfoorumin avoimesta materiaalipankista. 

Toivoisimme, että välität uutiskirjettä eteenpäin omassa organisaatiossasi.

Yhteistyöterveisin, 
Socomilaiset.

Kaakkois-suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom
Laserkatu 6 E4
53850 Lappeenranta

Rekisteri- ja tietosuojaseloste