Kansa-koulu 4.0-hanke lähenee loppuaan, ja on aika hieman koota yhteen, mitä hankkeen aikana tehtiin. Kansa-koulu 4.0-hanke järjesti syksyn aikana 18 valmennusryhmää, joista valmistui 346 uutta sosiaalihuollon kirjaamisasiantuntijaa. Lisäksi hankkeen aikana päivitettiin kirjaamisasiantuntijavalmennus sekä oppimateriaalien ilme ja sisältö. Hankkeen verkkosivuilla oli vuonna 2022 yli 40 000 vierailua, ja avointa materiaalia ladattiin yli 10 000 kertaa. Hankkeen aikana järjestettiin jo valmennetuille kirjaamisasiantuntijoille verkkotapahtuma Verkostofoorumi, joka oli avoinna 19.9.–9.12. Verkostofoorumi keräsi syksyn aikana 579 osallistujaa, ja verkostofoorumin osallistujat vierailivat tapahtuman verkkoalustalla keskimäärin 33 kertaa. Vierailuja Verkostofoorumilla kertyi yhteensä siis lähes 25 000. 

Kansa-koulu 4.0-hanke julkaisi myös raportin, joka perustuu Kansa-koulu 4.0-hankkeen kesä-syyskuun välisenä aikana toteuttamaan kyselyyn. Kyselyn avulla kartoitettiin sosiaalihuollon kirjaamisen kehittämisen nykytilaa tulevilla hyvinvointialueilla sekä selvitettiin tulevien hyvinvointialueiden valmiutta kohdata asiakastietolain sekä Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon liittymisen aiheuttamat muutokset sosiaalihuollon kirjaamiseen. Kyselyyn saatiin vastaus kaikilta 21 hyvinvointialueelta sekä Helsingin kaupungilta. 

Kyselyn vastauksista käy ilmi, että hyvinvointialueet etenevät eri tahdissa kohti Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönottoa. Haasteita tuottavat alueilla käytössä olevat moninaiset asiakastietojärjestelmät, joiden tulee täyttää tietyt tekniset vaatimukset, jotta liittyminen Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon on ylipäänsä mahdollista. Hyvinvointialueiden vastauksista käy myös ilmi, että alueilla olevaa sosiaalihuollon kirjaamiseen liittyvää osaamista ei välttämättä ole osattu hyödyntää riittävästi. 

Tutustu Sosiaalihuollon kirjaamisen kehittämisen tila 2022 -raporttiin.

Kyselyn vastausten pohjalta on koottu myös hyvinvointialueiden vastauksia havainnollistava karttatyökalu, josta saa yleiskuvaa sosiaalihuollon kirjaamisen kehittämisen tilasta kansallisella tasolla. Tutustu raportin karttatyökaluun.

Edellisten lisäksi Kansa-Koulu 4.0-hanke verkostoitui, tarjosi tukea ja piti kirjaamisen teemoja esillä. Hankkeen toiminta ja viestintä oli kaksikielistä.

Kansa-koulu-hanke saa jatkoa, sillä viides Kansa-koulu-hanke alkaa vuonna 2023. Tästä lisää ensi vuoden puolella. Lisätietoa hankkeesta ja Sosiaalihuollon kirjaamisen kehittämisen tila -raportista saat osoitteesta info@kirjaamisfoorumi.fi

Poimintoja lainsäädännön muutoksista 1.1.2023 alkaen

Sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) on tulossa muutoksia, joiden tavoitteena on varmistaa, että iäkkäät henkilöt voivat elää kodissaan turvallisesti ja saavat tarpeidensa mukaiset palvelut kotiin. Tavoitteena on myös parantaa kotihoidon henkilöstön riittävyyttä sekä toiminnan toteutumista ja johtamista. Muutokset eivät koske yksistään iäkkäitä, vaan myös muita sosiaalipalvelujen asiakasryhmiä. 

Laissa on uusi pykälä (19 a §), jossa kotihoidon sisältö ja tarkoitus on määritelty aiempaa yksityiskohtaisemmin, sen mukaan kotihoito on palvelu, jolla huolehditaan, että henkilö suoriutuu jokapäiväiseen elämään kuuluvista toiminnoista kodissaan ja asuinympäristössään. Kotihoitoa järjestetään henkilölle, jos toimintakyky on alentunut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lisäksi kotihoitoa järjestetään henkilölle, joka tarvitsee sitä erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Kotihoitoon ovat oikeutettuja myös muutkin kuin ikäihmiset. 

Kotihoitoa voi saada tarvittaessa kaikkina vuorokauden aikoina. Lakiin on lisätty uudet säännökset koskien esimerkiksi kotikäyntien suunnittelua ja kotihoidon toteuttamista, henkilöstövajaukseen puuttumista ja henkilöstön riittävyyden varmistamista, omavalvontaa ja johtamista. 

Kotipalvelutermiä käytetään jatkossa enää lapsiperheiden kotipalvelusta (18 a §), joka on jatkossa oma palvelunsa. Laissa on ollut aiemminkin tämä oikeus, mutta nyt oikeutta on vahvistettu ja täsmennetty. Lapsiperheen kotipalvelulla tarkoitetaan perheen arjen toimintakykyä turvaavaa ja vahvistavaa palvelua, joka toteutetaan perheen yksilöllisen tarpeen mukaan. 

Sosiaalihuoltolain mukaisia asumispalveluja ovat jatkossa yhteisöllinen asuminen (21 b §), ympärivuorokautinen palveluasuminen (21 c §) sekä tilapäinen (21 §) ja tuettu asuminen (21 a §). Näillä asumispalveluilla on tarkoitus mahdollistaa monimuotoisten asumis- ja palvelukokonaisuuksien luominen siten, että asuminen olisi joustavaa, yhteisöllistä ja toimintakyvyn säilymistä tukevaa ja toisi vaihtoehtoja nykyisen kotona asumisen ja tehostetun palveluasumisen välille. 

Isyyslaki (11/2015) ja äitiyslaki (253/2018) kumotaan ensi vuoden alusta lukien ja uutena lakina tulee voimaan vanhemmuuslaki (775/2022), jota jatkossa sovelletaan isyyden ja äitiyden (vanhemmuus) toteamiseen, vahvistamiseen ja kumoamiseen. 

Lakiin toimeentulotuesta (1412/19979) tulee tarkennuksia liittyen henkilökohtaiseen ja monialaiseen palveluluun. Myös sosiaalihuollon ja asiakkaan näkemysten huomioon ottamisesta säädetään nykyistä tarkemmin. Muutokset korostavat sitä, että toimeentulotukilain soveltamisen perusperiaatteisiin kuulunut asiakaskohtainen harkinta kuuluu tuen myöntämiseen jatkossakin. 

Kanta-palvelujen käyttö laajenee sosiaalihuollossa

1.1.2023 alkaen tiedot liikkuva eri sosiaalihuollon toimijoiden välillä. Tämän mahdollistaa uusi asiakastietolaki, joka mahdollistaa myös Kantaan tallennettujen sosiaalipalvelujen tietojen luovuttamisen eri sosiaalihuollon toimijoiden välillä. Tietojen luovutus laajenee vaiheittain sitä mukaa, kun palvelunantajat ottavat käyttöönsä sellaisen asiakastietojärjestelmän, johon toiminnallisuus on toteutettu. 

Tietojen luovuttamisen edellytys on, että asiakasta on informoitu Kanta-palveluista. Asiakas voi vastaanottaa informoinnin joko Omakannassa tai palvelunantajan luona. Asiakkaan kannalta tämä tuo sen edun, että hän löytää terveystietoja ja omia sosiaalipalveluja koskevat tietonsa yhdestä paikasta: Omakanta-palvelusta.

Ajankohtaista luettavaa

Tietosuojavaltuutetun toimisto julkaisi oppaan sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelystä.

Asiakastietojen laadukas kirjaaminen ja niiden käsittely lainmukaisesti kuuluvat olennaisena osana asiakkaalle annettavaan hyvään palveluun. Oikeus lainmukaisiin asiakaskirjauksiin on myös sosiaalihuollon asiakkaalle lainsäädännössä turvattu perusoikeus. Lisäksi työntekijöiden oman oikeusturvan kannalta on tärkeää tuntea henkilötietojen käsittelyä koskeva yleinen sääntely (yleinen tietosuoja asetus ja tietosuojalaki), kuten myös sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyä koskeva kansallinen erityissääntely. 

Opas on tarkoitettu paitsi sosiaalihuollossa työskenteleville myös sosiaalihuollon asiakkaiden käyttöön. Oppaasta löytyy neuvoja esimerkiksi käyttöoikeuksien valvontaan, asiakastietojen säilyttämiseen ja hävittämiseen sekä monialaiseen yhteistyöhön. Opas löytyy tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta; Sosiaalihuollon asiakastietojen käsittely (pdf) 

Voimaa ikämiesten arkeen -hankkeen miesryhmät ovat siirtyneet tämän vuoden osalta joululomalle, ja toiminta jatkuu taas vuoden vaihteen jälkeen. Ryhmät ovat toimineet koko syksyn aktiivisesti niin Kymenlaaksossa kuin Etelä-Karjalassakin ja paljon erilaisia kohtaamisia on ehditty järjestää. On muun muassa liikuttu liikuntaneuvojien johdolla ja kokattu Marttojen opastuksella. Tärkeää on ollut myös vain istahtaa kahvikupposen äärelle ja vaihtaa kuulumisia toisten miesten kanssa, kuulua joukkoon.

Voimaa ikämiesten arkeen -hankkeen yhtenä päätavoitteena onkin ollut ryhmiin osallistuvien miesten osallisuuden kokemuksen lisääminen. Mitä osallisuus sitten on ja miten sitä mitataan Voimaa ikämiesten arkeen -hankkeessa?

Yksinkertaistetusti osallisuus kuvastaa ihmisen mahdollisuuksia osallistua itselle merkityksellisiin yhteisöihin sekä vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja ympäröivään yhteiskuntaan. Osallisuutta voidaankin tarkastella eri näkökulmista. Osallisuus omassa elämässä kuvastaa henkilön päätösvaltaa omista valinnoistaan ja esimerkiksi siitä, mihin toimintoihin ja palveluihin hän haluaa tai kykenee osallistumaan. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa pitää sisällään ihmisen mahdollisuuden kuulua erilaisiin ryhmiin sekä yhteisöihin ja vaikuttaa niissä tehtäviin päätöksiin. Osallisuudella yhteisestä hyvästä vastaavasti tarkoitetaan mahdollisuutta yhdessä tekemiseen sekä yhteisen hyvän luomiseen. Voimaa ikämiesten arkeen -ryhmätoiminnassa on pyritty ottamaan huomioon kaikki edellä mainitut osallisuuden osa-alueet.

Ryhmiin osallistuneiden miesten osallisuuden kokemusta on mitattu sekä määrällisellä että laadullisella osallisuuden mittarilla. Määrällisesti miesten osallisuutta on mitattu Osallisuusindikaattorilla, joka sisältää kymmenen osallisuuteen liittyvää väittämää. Näiden väittämien yhteenlaskettu pistemäärä sijoittuu välille 0–100, jossa suurempi luku kuvastaa suurempaa osallisuuden kokemusta. Osallisuusindikaattorikysely on tehty ryhmäprosessin aluksi ja lopuksi, jolloin on saatu selville ryhmätoiminnan aikana tapahtuneet mahdolliset osallisuuden kokemuksen muutokset.

Osallisuuden kokemuksen laadullisena mittarina ryhmissä on käytetty Pienet onnistumistarinat -teemahaastatteluja. Haastatteluissa on pyritty nimensä mukaisesti tunnistamaan ”onnistumistarinoita”, joita miehille on syntynyt ryhmätoiminnassa mukana olemisen myötä. Miehiä haastattelivat LAB- ja XAMK-ammattikorkeakoulujen sosionomi- ja geronomiopiskelijat. Yksilöhaastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin, jonka jälkeen niistä poimittiin kaikki yksittäiset onnistumistarinat, jotka kuvastavat ryhmätoiminnan positiivisia vaikutuksia miesten osallisuuden kokemukseen. 

Jo nyt osataan sanoa, että Voimaa ikämiesten arkeen -ryhmätoiminnan aikana osallisuuden kokemuksen keskiarvo on noussut 5/6 miesryhmistä Osallisuusindikaattorilla mitattuna. Pienet onnistumistarinat -teemahaastattelujen tulokset sen sijaan selviävät vasta tarkemman analyysin valmistuttua, joten niistä tietoa myöhemmin.

Mukavaa joulunaikaa toivotellen,

Nina ja Henri

Lisätietoja hankkeesta ja ryhmistä voi tiedustella hanketyöntekijä Nina Markkaselta (p. 050 595 4246 nina.markkanen@socom.fi) 

Sosiaalityön osaamisen koordinaation vuoteen 2022 sisältyi paljon toimintaa sosiaalityön osaamisen vahvistamiseksi Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Kerran kuukaudessa järjestettiin Eksoten ja Kymsoten sosiaalialan ammattilaisille sosiaalityön virtuaalisia aamukahveja, sosiaalityön osaamista vahvistettiin palvelutehtäväkohtaisilla osaamisfoorumeilla, sekä maakuntien välisellä koulutusyhteistyöllä. Lisäksi muutoksessa ollutta sosiaalipalveluiden asiakasohjausta lähdettiin kehittämään osaamisen näkulmasta yhteistyössä Eksoten ja Kymsoten kanssa. Nämä aloitetut toimenpiteet jatkuvat myös ensi vuonna tuoden mm. tutkittua tietoa ja hyviä käytäntöjä osaksi arjen sosiaalityötä ja vahvistaen siten sosiaalihuoltoa osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanketta. 

Sosiaalisen raportoinnin vakiinnuttamiseksi Eksotessa ja Kymsotessa pidettiin henkilöstölle vuoden 2022 aikana infotilaisuuksia ja henkilöstön osaamista vahvistettiin järjestämällä tilaisuuksia rakenteellisesta sosiaalityöstä ja tietojohtamisesta. Sosiaalisia raportointeja tehtiin vuoden aikana Eksotessa yhteensä 24 ja Kymsotessa 33. Raporteissa työntekijät kuvasivat asiakastyössä havaitsemiaan asioita ja ilmiöitä liittyen organisaatioiden omien sekä muiden toimijoiden palvelujen järjestämiseen ja saatavuuteen, talouteen sekä asumiseen. Sosiaalisen raportoinnin kautta saatiin asiakastyöstä arvokasta tietoa sen osalta, millaisia kehittämistarpeita on, mutta myös millaisia hyviä käytäntöjä ja uusia palveluita on jo kehitetty ja otettu käyttöön vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. 

Sosiaalityön osaamisen koordinaatio kiittää kuluneesta vuodesta sekä toivottaa hyvää joulun aikaa! Toivottavasti tapaamme taas vuoden 2023 tilaisuuksissa. 

Hanna Jokimies ja Hanna Savolainen

Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueella toimiva Tulevaisuuden lastensuojelu -hanke päättyy 31.12.2022. Hankkeen keskeiset kehittämisen tulokset esiteltiin Kymsoten lapsiperheiden sosiaalityön, lastensuojelun ja jälkihuollon henkilöstölle alueen yhteisessä koulutus- ja kehittämispäivässä 15.12.2022. Hankkeessa kehitettiin Kymsoten alueella lastensuojelua kolmen eri työpaketin alla, joissa työskentely kiinnittyi lastensuojelun monitoimijaisen verkoston päihdepalveluihin, monitoimijaiseen arviointiin sekä systeemiseen ajattelu- ja toimintamalliin. Hankkeen läpileikkaavana teemana oli lasten osallisuus. Hankkeen tuloksiin pääset tutustumaan Innokylässä: Tulevaisuuden lastensuojelu -hanke (2020-2022) osana lastensuojelun monialaista kehittämistä 

Me hankkeen työntekijät haluamme kiittää kaikkia Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeesta kiinnostuneita ja hankkeen kehittämistyössä mukana olleita. Hankkeen kehittämistyö jatkuu päihdepalveluiden ja systeemisen ajattelu- ja toimintamallin osalta Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa vuonna 2023. Näin voidaan varmistaa lastensuojelun kehittämisen jatkuvuus alueella.

Toivotamme hyvää jatkoa ja menestystä jatkokehittämiseen!

Lastensuojelun erikoissuunnittelijat

Andreas Baldschun, Maija Leskinen ja Hanna Savolainen

Toivoisimme, että välität uutiskirjettä eteenpäin omassa organisaatiossasi.

Yhteistyöterveisin, 
Socomilaiset.

Kaakkois-suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom
Laserkatu 6 E4
53850 Lappeenranta

Rekisteri- ja tietosuojaseloste