Sosiaalityön osaamisen koordinaatio toimii osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeita Etelä-Karjan ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla vuonna 2023. Tavoitteiksi sosiaalityön osaamisen koordinaatiolle tänä vuonna asetettiin sosiaalityön osaamisen, rakenteellisen sosiaalityön sekä tutkimus- ja tietopohjaisen sosiaalityön vahvistaminen ja kehittäminen hyvinvointialueilla. Osaamista ovat koordinoimassa ja sosiaalityötä kehittämässä Hanna Jokimies ja Hanna Savolainen.

Vuosi 2023 tuo tullessaan vahvempaa sosiaalihuollon kehittämistä yhteistyöverkostoissa hyvinvointialueiden sote-keskus -hankkeiden kanssa. Tulevaisuuden sote-keskus ohjelman tavoitteena on perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen niin, että palvelujen saatavuutta parannetaan ja ne yhteensovitetaan ihmisen tarpeita vastaavaksi. Sosiaalityön osaamisen koordinaatio tukee tässä kehittämistyössä hyvinvointialueita sosiaalihuollon osalta kuvaamalla sosiaalihuollon toimintamallia ja palvelupolkuja, sekä kokoamalla valtakunnallisesti käytössä olevia sosiaalityön psykososiaalisia menetelmiä. 

Uuden kehittämisen lisäksi osaamisen koordinaatio jatkaa tuttujen toimenpiteiden toteuttamista ja kutsuu teidät sosiaalihuollon ammattilaiset jatkossakin mukaan sosiaalityön virtuaalisille aamukahveille, palvelutehtäväkohtaisiin osaamisfoorumeihin ja rakenteellisen sosiaalityön tilaisuuksiin. Jaamme tänäkin vuonna Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sosiaalityön hyviä käytäntöjä, tuomme tutkittua tietoa sosiaalityön arkeen ja vastaamme sosiaalipalveluiden osaamisen tarpeisiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Mikäli sinulla on tiedossasi hyvä käytäntö, mielenkiintoinen tutkimus tai vahvistamista vaativa osaamistarve, ota rohkeasti yhteyttä. Tehdään yhdessä sosiaalityön osaamisesta näkyvää!

Toivotamme iloa ja onnistumisia vuoteen 2023!

Hanna Savolainen ja Hanna Jokimies

Sosiaalinen raportointi 

Sosiaalisen raportoinnin kevätkausi 2023 on käynnistynyt. Jos olet havainnut jonkin raportoitavan asian tai ilmiön, voit käydä raportoimassa tästä. 

Jos et vielä tiedä, mistä sosiaalisessa raportoinnissa on kysymys, ilmoittaudu mukaan kevään sosiaalisen raportoinnin infoon. Ilmoittaudu 9.3.2023 klo 13-14 infoon tästä ja 25.4.2023 klo 13-14 infoon tästä. Infot ovat saman sisältöiset ja ne toteutetaan Teams-yhteydellä.

Sosiaalityön virtuaaliset aamukahvit

Ilmoittaudu 25.1.2023 klo 9-10 aamukahveille tästä. 

Ilmoittaudu 16.2.2023 klo 9-10 aamukahveille tästä.

Socom on Itä-Suomeen yliopiston ja Laurean kanssa yhdessä toteuttamassa vuonna 2021 alkanutta VTR hanketta. Socomin toteuttama osuus hankkeessa kestää tammikuusta marraskuuhun vuonna 2023. Socom toteuttaa osaansa Kymenlaakson hyvinvointialueella Policy Lab prosessina. Hankejohtajana toimii professori Timo Toikko Itä-Suomeen yliopistosta ja Socomilla tutkijana toimii Andreas Baldschun.

Hankkeen aihe ja tavoite

Tutkimuksessa tarkastellaan kunnallisen toimeentulotuen, eli hyvinvointialueen täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen yhteyttä lastensuojelun kysyntään. Lastensuojelun kysyntä riippuu olennaisesti riskitilanteissa elävien (kuten työttömyys, matala koulutustaso ja epävakaat perherakenteet) määrästä, mutta hyvinvointialue saattaa vaikuttaa lastensuojelun kysyntään myös toimeentulotuen käytännöillään. Tilastollisen analyysin avulla tutkitaan, puskuroiko panostus toimeentulotukeen lastensuojelun kysyntää. Toiseksi sosiaalityön ammattilaisten haastattelujen avulla selvitetään tilastollisen vaihtelun taustalla olevia tekijöitä. Kysytään, millaisia selityksiä ja perusteluja ammattilaiset antavat hyvinvointialueella toimeentulotuen ja lastensuojelun yhteydelle. Samalla tutkitaan myös toimeentulotuen ja lastensuojelun väliseen yhteyteen liittyviä hyviä käytäntöjä ja toiminnallisia haasteita. Kolmanneksi toteutetaan ns. Policy Lab -prosessi, jossa törmäytetään tutkimustietoa ja sosiaalityön käytäntöjä hyvinvointialueella. Tuloksena syntyy tutkimukseen perustuvia ja käytännössä koeteltuja suosituksia siitä, miten hyvinvointialueella toimeentulotukea voidaan käyttää ehkäisevän lastensuojelun välineenä.

Ajankohtainen tilanne

Hankkeen ensimmäisessä vaiheissa Itä-Suomeen yliopiston ja Laurean tutkijat toteuttivat kirjallisuuskatsauksen, tilastollista tutkimusta sekä haastattelututkimusta valtakunnallisesti. Tiivistettynä tilastollisesta tutkimuksesta on tullut esiin, että hyvinvointialueiden toimeentulotuki voi vaikuttaa lastensuojeluilmoituksiin ja -tarpeisiin. Haastattelututkimuksessa haastateltiin sosiaalityöntekijöitä 20 kunnasta. Haastattelun tuloksena kävi ilmi, että pienissä kunnissa toimeentulotuen ja lastensuojelun yhteys on luontevaa ja isoissa kunnissa etäisempää. Tämän vaiheen tulosten analyysi jatkuu vielä.

Socomin tehtävä

Tilastollisen tutkimuksen ja haastattelututkimuksen tarkoituksena on tuottaa tutkittua tietoa ns. Policy Lab -prosessiin, jonka tavoitteena on koetella tutkimustietoa sosiaalihuollon käytännön ympäristössä. Policy Lab- prosessin avulla pyritään tuottamaan perusteltuja toiminta- ja kehittämissuosituksia. Policy Lab- prosessin tavoite on yhtäältä muotoilla ratkaisuehdotuksia paikallisiin kehittämiskysymyksiin, mutta toiseksi nostaa niitä myös yleisemmän tason suosituksiksi. Varsinainen Policy Lab -prosessi noudattaa Hinrichs-Krapelsin ym. (2020) muotoilemaa kahdeksan vaiheista prosessia. Policy Lab -prosessin kehittämisaineistot muodostetaan haastattelemalla sosiaalialan työntekijöitä, toimeentulotuen ja lastensuojelun asiakkaita, sekä johtavia viranhaltijoita.

Hankkeen aikana julkaistu

Hietamäki, J., Seppälä, P., Häkkilä, L., & Toikko, T. (in press) Family support services reduce the demand for emergency child removals at the community level. European Journal of Social Work.

Toikko, T., Seppälä, P., & McLaughlin, T. (2022) Additional income support buffers the demand for child protection services at the municipality level. International Journal of Social Welfare. https://doi.org/10.1111/ijsw.12569

Toikko, T., Seppälä, P., Häkkilä, L., & Hietamäki, J. (2022) Family support services buffer the effect of child welfare notifications on child removals. Child and Family Social Work, preview. http://doi.org/10.1111/cfs.12969.

Häkkilä, L., Seppälä, P., Hietamäki, J., & Toikko, T. (2022). Financial support for households and the demand for child protection services–a municipality-level analysis of income support for single-parent households and reimbursements for depression medicines. International Journal of Sociology and Social Policy, 42(13/14), 50-65.

Lisätietoa hankkeesta voi kysyä Andreas Baldschunilta andreas.baldschun@socom.fi

Tulkkauspalveluiden historiaa

Viittomakielen tulkkauspalvelut käynnistyivät Suomessa virallisesti vuonna 1979 Invalidihuoltolain 581/79 muutoksen astuessa voimaan. Varsinaisesti tulkkauspalvelu kuitenkin alkoi vuoden 1980 alusta, sillä lakimuutoksen toteutuminen käytännössä lain soveltamisohjeiden ja tulkkiluettelon keräämisen vuoksi otti oman aikansa.

Valtava-uudistuksen myötä invalidihuoltolain korvasi vuonna 1988 voimaan tullut laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista - vammaispalvelulaki 380/87. Vammaispalvelulain perusteella tulkkauspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi valtiolta kunnille, lopullisesti kuitenkin vasta vuonna 1994.

Stakes toteutti vuosina 2001–2004 sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta valtakunnallisen VETURI, eli verkostoituvat tulkkauspalvelut – hankkeen, jonka tavoitteena oli vammaispalvelulain mukaisen tulkkauspalvelun toiminnan vahvistaminen koko maassa. Tulkkauspalveluita kehitettiin noin kahden ja puolen vuoden ajan kohti alueellista tuotanto- ja järjestämishanketta. Ensimmäinen koko Suomen kattava tulkkauspalvelun kilpailutus järjestettiin vuonna 2010. Palvelun järjestämisvastuu oli siirtynyt kunnilta takaisin valtiolle. Tänä päivänä tulkkauspalvelun järjestäminen on Kansaneläkelaitoksen, Kelan vastuulla silloin, kun tulkkauspalveluun oikeutettu ei saa riittävää ja sopivaa tulkkausta muun lain nojalla (perusopetuslaki (628/1998), hallintolaki (434/2003) ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000).

Kymenlaakso ja Etelä-Karjala 

Tulkkauspalvelut ovat toimineet Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa jo vuosikymmeniä. Tekijöinä ovat olleet yksittäiset freelancer tulkit sekä silloisen Erityishuoltopiirin v. 1994 perustaman tulkkikeskuksen työntekijä. Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän Carean aikana tulkkauspalvelut laajenivat ja organisoituivat entisestään, mm. työsuhteisten tulkkien määrää lisättiin ja freelancer aika sai vähitellen jäädä. Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsotella toimittujen vuosien jälkeen oli aika siirtyä uuteen. Aloittavan hyvinvointialueen lainsäädäntö ei mahdollistanut omaa tulkkauspalvelutuotantoa, joten hyvässä hengessä oli aika siirtyä Socomille, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy:lle.

Socomin tulkkauspalvelut

Täällä me vuonna 2010 kokoonpanonsa saavuttanut tulkkauspalvelujoukko olemme, Socomilla! Yhdeksän työntekijän joukossamme on viittomakielentulkkeja, puhevammaisten tulkkeja ja kirjoitustulkkeja. Lähes jokaisella tulkilla on myös koulutus AAC-menetelmien (puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatio menetelmät) opettamiseen ja ohjaamiseen.

Toimimme Kelan sopimuskumppanina sen Itäisellä hankinta-alueella. Ajelemme ristiin rastiin Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Päijät-Hämeessä, aina tarpeen mukaan. Hengähdyspaikkamme löytyvät Kouvolasta ja Lappeenrannasta. 

Tekemämme työ on säilynyt tuttuna ja turvallisena ja sitä on helppo tehdä, koska uusi työyhteisö on ottanut meidät lämpimästi vastaan. Uutta ja ihmeellistä meille on se, että työyhteisössä jokaisella nimellä on kasvot, ei vain sähköpostiosoitteita. Asioiden hoito on vaivatonta ja jouhevaa, joskin erilaista. Opettelemme ja opimme – juuri niin kuin ohjausperheissämmekin sanomme.

Sanna Aapro, tulkkauspalveluvastaava 

sekä tulkit Mia Hämäläinen, Irene Kuusenhako, Henna Oinonen, Marja Pajari-Korhonen, Anu Piik, Anu Rahikainen, Helka Rönkä ja Päivi Vainikka

Toivoisimme, että välität uutiskirjettä eteenpäin omassa organisaatiossasi.

Yhteistyöterveisin, 
Socomilaiset.

Kaakkois-suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom
Laserkatu 6 E4
53850 Lappeenranta

Rekisteri- ja tietosuojaseloste