Yhteinen koti maalla hankkeen tiimoilta pääsin tutustumaan olemassa oleviin senioreille suunnattuihin yhteisöllisen asumisen ratkaisuihin. Selvitystyötä tehdessäni törmäsin hyvin erilaisiin toteutustapoihin etsiessäni maaseudulla toteutettuja yhteisöllisyyden hankkeita. Yhteisöllisyyttä on lähdetty hakemaan niin rakentamisen keinoin kuin pienen porukan tarpeistakin. Uudenlaiset mallien luominen vaatii luonnollisesti paljon työtä, kun konkreettisia malleja ei välttämättä vielä ole saatavilla. Tulevaisuudessa erilaisia yhteisöllisen asumisen malleja on toivon mukaan hyödynnettävissä runsaasti eri tarpeisiin. Esimerkkinä pienen porukan ajatuksista lähteneestä projektista on Luopioisissa remontin keskellä oleva idyllinen Pöllökartano, jossa vanhaan, mielisairaalanakin toimineeseen hirsikartanoon ollaan remontoimassa seitsemää asuntoa yhteistiloineen.

Luopioisten Pöllökartano on oivallinen esimerkki rohkeasta pienen porukan visiosta lähteneestä projektista, jonka taustalla oli alun perin tulevaisuuden tutkijan, filosofian tohtori Leena Ilmolan tulevaisuusselvitys. Sen osana oli Luopiolaisen Mikkolan navetan työryhmän esittämä skenaario tulevaisuudesta, jossa ystäviä ympärilleen keränneet henkilöt menestyvät yhteiskunnan painiessa ilmastonmuutoksen ehkäisyssä. Skenaario muuttuikin konkreettisiksi suunnitelmiksi ja nyt Pöllökartanoa on huolella remontoitu yhteisöllisen asumisen tarkoitukseen.  Tutkija itse on kertonut varanneensa Pöllökartanosta itselleen asunnon ja hänen kohdaltaan saman henkisten ihmisten houkuttelevan häntä Luopioisiin , sillä muita siteitä hänellä ei paikkakunnalle ole. On siis tarvittu yhteisen vision innoittamia ihmisiä, riittävästi osaamista projektin läpi viemiseen ja tietysti myös kosolti sitkeyttä.

Pöllökartanon malli on monellakin tapaa maaseudulle hyvin mukautuva, onhan Luopioinenkin . Usein pienissä kylissä olemassa olevia tyhjiä kiinteistöjä on riittämiin, joissa piilee potentiaalia yhteisöllisen rakentamisen tarpeisiin. Toki näiden rakennusten muuttamiseen uudenlaiseen käyttöön tarvitaan tahtotilaa monilta tahoilta. Luopioisten kunta on tukenut hanketta mm. myymällä kartanon tontin osuuskunnalle yhden euron hintaan. Yhteistyökumppaneiden saaminen ja yleinen asenne vaikuttavat väistämättä tämän tyyppisten hankkeiden toteutumiseen. Malli mahdollistaa kuitenkin kulttuurihistorian vaalimisen ja vanhojen rakennusten säilyttämisen.

Ikäihmiset arvostavat tutkitustikin ympäristön vehreyttä ja kulttuurihistoriaa, jota Pöllökartanon kaltaisesta paikassa on. Kartanon tulevien asukkaiden elämästä on tarkoitus kerätä tietoa myös tutkimuskäyttöön. Tarkoituksena on kerätä vuosien varrella tietoa heidän terveydestään, taloudestaan sekä onnellisuudestaan. Sosiaalisten suhteiden on todettu olevan erittäin tärkeitä elämänlaadun näkökulmasta ja ikäihmisillä sosiaalisten suhteiden merkitys korostuu, kun yksinäisyyden riski kasvaa. Elämänlaatuun liittyy myös ympäristö, psykologiset tekijät sekä fyysinen terveys. Parhaimmillaan Pöllökartanon kaltainen asuinympäristö tukee näitä kaikkia osatekijöitä.

Toinen, mutta hyvin erilainen esimerkki on Virkkulan kylä -konsepti, jonka tarkoitus on niinikään tarjota mahdollisuuksia laadukkaaseen ikääntymiseen.  Konsepti tarjoaa mallin yhteisöllisestä kylästä, joka mahdollistaa asumisen samassa paikassa elämän loppuun saakka elämäntilanteista ja toimintakyvyn muutoksista huolimatta. Virkkulan kylä on mallina hyvin erilainen, sillä sen mukaan toteutettu yhteisö sisältää paljon uudisrakentamista ja on täten myös rahoitukskuvioiltaan erilainen prosessi. Konsepti on kuitenkin yhtä lailla oivallinen esimerkki siitä, miten uudisrakentamisen malli voidaan luoda sopivaksi myös maalaisympäristöön sen mahdollisuuksia hyödyntäen. Virkkulan kylä -konseptin takana on outokumpulainen Leo Tolonen, joka monien vaiheiden jälkeen löysi ihmisiä visioidensa kehittämisen tueksi. Lopputuloksena oli suunnitelma Outokummun Kuusjärvelle rakennettavasta Virkkulan kylästä, joka sisältää niin yhteisöllisiä rivi- ja paritaloasuntoja kuin palvelutalonkin. Ympäristöstä löytyy ulkoilureittejä maalaismaisemissa, Tolosen oma vanha kotitila hevosineen ja vanhoine rakennuksineen, suomalaista järvimaisemaa ja hiljattain rakennettu hirsinen kappelikin. Suunnitelmissa on ollut myös vanhan tilan päärakennuksen muuttaminen kievariksi ja koko kylää palvelevaksi yhteisölliseksi tilaksi. Kuten Luopioisissa, myös Outokummussa hanke on vielä kesken ja sen suuruudesta johtuen tulee sitä varmaan olemaan vielä jonkin aikaa. Mielenkiintoista nähdä, kuinka rakentaminen tulee etenemään.

Yhteistä näillä yhteisöllisen asumisen malleilla on niiden yhteys luontoon, tavoite turvalliseen ja yhteisölliseen asumiseen sekä rohkea visioon tarttuminen. Aina hyvään ratkaisuun pääseminen ei suinkaan tarkoita täysin uuden rakentamista tai raskaiden muutostöiden tekemistä, vaan erilaisia ratkaisuja pyritään selvittämään tämänkin osalta ihmisten omat visiot ja toiveet kaiken lähtökohtana.

Muutamaan erilaiseen ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen malliratkaisuun on mahdollisuus tutustua lisää hankkeen tietopankin Yhteisöllisyys senioreiden asumisessa -esityksen avulla.

 

Viivi Järvinen

Yliopistoharjoitteilija