Yhä laajemmin on tämän vuoden aikana uutisoitu nuorten miesten työttömyystilanteesta koko maassa. Eikä vain työttömyydestä, vaan uhasta jäädä tyystin yhteiskunnan ulkopuolelle. Huoli on herännyt, sillä yhä useampi nuori mies ajautuu sivuraiteille elämässään jo melko nuorena, osa jo peruskouluikäisinä. Kaikki eivät sijoitu peruskoulun jälkeen opiskelemaan tai ammatillisen koulutuksen jälkeen työhön. Ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet leikkaukset ovat osuneet kipeästi juuri opinnoissa tukea ja läsnäolollista opetusta tarvitseviin. Jo opintojen aikana alkanut huono-osaisuuden kehitys voimistuu valmistumisen jälkeen, jos opiskelujen aikana ei ole muodostunut kannattelevaa ammatti-identiteettiä ja kytköksiä työelämään.

Helsingin Sanomat kirjoitti viime huhtikuussa nuorten miesten työttömyydestä Oulun seudulla ja huomautti artikkelissa, että miesten näköalattomuus vaikuttaa jo syntyvyyteen (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005645698.html). Jutussa kerrottiin miehistä, jotka olivat jääneet yksin elämäntilanteessa, jossa olivat kaivanneet tukea sekä työllistymiseen että työttömyysajalle yksinäisyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Artikkelissa asiantuntija huomauttikin, että vaikka työllisyyspalveluita on, ne ovat usein niin virkamiesmäisiä, etteivät syrjäytymisvaarassa olevat koe palveluita omikseen tai eivät saa niistä tarvitsemaansa apua.

Usein alhaista syntyvyyttä on tarkasteltu naisten näkökulmasta, mutta uusien tutkimusten mukaan myös nuorten miesten työttömyys vaikuttaa asiaan. Tätä tuskin tarvitsee ihmetellä: Jos omakin paikka yhteiskunnassa on hakusessa, voi perheen perustaminen ja lasten hankkiminen tuntua epärealistiselta. Paitsi työllisyystilanne, myös ilmastonmuutoksen kiihtyminen ja epävarmuus tulevaisuuden elinolosuhteista, saa ihmiset miettimään perheen perustamista tarkemmin. Kaiken kaikkiaan huoli omasta ja maailman tilanteesta, ei lisää hyvinvointia eikä yhteiskuntaan kuulumisen tunnetta.

Ihminen tarvitsee hyvään elämään tunteen siitä, että on tarpeellinen. Turhautunut nuori ajautuu herkästi marginaaliin, jossa kuntoa heikentävät paitsi yksinäisyys, myös päihteet ja mielenterveysongelmat. Tyhjä tila, joka työikäisellä saa sisältönsä työstä, lomista, työkavereista, aamuherätyksistä ja lounastauoista, täyttyy muilla asioilla. Yhteiskuntaa laitamilta seuraileva voi kokea katkeruutta yhteiskuntaa kohtaan, joka jatkaa kulkuaan, vaikkeivat kaikki pysyisi kyydissä mukana.

Työn muutokset ja etenkin suorittavan työn väheneminen vaikuttavat omalla alueellamme. Tilanteesta herännyt huoli, sai vuoden 2018 alussa myös Etelä-Karjalassa usean eri tahon pohtimaan sitä, mitä nuorten miesten tilanteen kohentamiseksi voisi tehdä. Nyt meillä on käynnissä hanke, jossa tätä problematiikkaa tarkastellaan. Socom, Intopajat, TyönVuoksi ja Laptuotesäätiö ovat yhdessä mukana Esko – Kohti tasa-arvoisempaa työelämää -hankkeessa, jossa tavataan nuoria työelämän ulkopuolella olevia miehiä. Yksilövalmentajat haastattelevat hankkeeseen osallistuvia ja kartoittavat hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä hyvinvointimittarin avulla. Yksilövalmentajat toimivat henkilökohtaisena tukena ja kannustajana kohti työelämää tai auttavat löytämään niitä palveluita, joihin juuri nimenomaisella nuorella on tarvetta. Lisäksi aiomme myös tehdä yhdessä jotain hauskaa: käydä ulkona, pelata pelejä, viettää aikaa. Sillä sitäkin ihminen tarvitsee pysyäkseen käynnissä ja elämässä kiinni. Lisää hankkeen kuulumisia ja tapahtumia lähitulevaisuudessa tulossa. Pysy kanavalla!

Marrasterveisin Maina

Blogissa ilmestyy aihepiiriin tai hankkeeseen liittyviä lyhyitä juttuja noin kerran kuukaudessa. Tarkastelemme nuorisotyöttömyyttä, hyvinvointia, sukupuolta, työelämää sekä kerromme kuulumisia Esko –Kohti tasa-arvoisempaa työelämää –hankkeesta