Pääsin tutustumaan Helmi – hankkeeseen opintoihini kuuluvan harjoittelun myötä. Suoritan harjoitteluni todella poikkeuksellisessa ajassa, kun koko maailma kärvistelee Koronapandemian kourissa. Koronapandemia rantautui Suomeen viime keväänä ja muutti kaiken. Ihmisiä kehotettiin pysymään kodeissaan ja välttämään muiden tapaamista. Erityisen ikävästi tämä iski ikäihmisiin, jotka ovat jo valmiiksi suuressa riskissä yksinäisyyden kokemiseen. Kaikki ikäihmisille tärkeät kyläkerhot ja muut harrastukset jouduttiin laittamaan tauolle, eivätkä vapaaehtoiset ystävät päässeet kyläilemään ikäihmisten koteihin. Monella ikäihmisellä erityisen haasteellisen tilanteesta tekee se, että tietotekniset taidot ja mahdollisuudet hoitaa sosiaalisia suhteita etäyhteyksin voivat olla heikommat kuin nuoremmalla väestöllä.
Onneksi kesää kohden tartuntamäärät alkoivat vähenemään ja kesällä oli taas mahdollista tietyin rajoituksin tavata ystäviä ja sukulaisia ja järjestää tapahtumia. Tämä lepohetki tuli tarpeeseen, sillä koulujen alettua ja syksyn viilennyttyä tilanne on alkanut pikkuhiljaa taas valtakunnallisella tasolla heikkenemään ja alueellisia rajoituksia on otettu käyttöön. Etelä-Karjalassa tilanne on toistaiseksi pysynyt melko rauhallisena ja Helmi-hankekin on voinut vielä järjestää joitain pieniä ryhmätapaamisia ikäihmisille, maskien ja käsidesien kanssa toki.
Koronaepidemian vuoksi myös Helmi -hanke on joutunut sopeuttamaan toimintaansa ja keksimään uusia ajan henkeen sopivia tapoja tukea ikäihmisten kotona asumista ja vähentää yksinäisyyttä. Yhtenä keinona tässä on puhelinystävätoiminta, jota Helmi -hanke on käynnistänyt yhdessä Lab -ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja Eksoten kanssa. Puhelinystävät rupattelevat ja vaihtavat kuulumisia ikäihmisten kanssa kahden kesken tai muodostavat pieniä jutturyhmiä, joissa ikäihmiset voivat jutella toistensa kanssa puhelimen välityksellä. Puhelinystävätoiminnan kaltaista merkityksellistä työtä voi jokainen tehdä myös omassa lähipiirissään soittamalla tutulle ikäihmiselle ja kysyä kuulumisia. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä vastaanotto tulee olemaan erittäin ilahtunut.
Viime aikoina on onneksi tullut myös hyviä uutisia rokotekehittelyn suunnalta ja mahdollisesti ikäihmiset voisivat saada rokotteen jo alkuvuonna. Parhaassa tapauksessa rokote mahdollistaa ikäihmisille paluun normaalimpaan elämään ja ikäihmisten parissa työskenteleville, vapaaehtoisille ja heidän läheisilleen paluun huolettomampaan kanssakäymiseen ikäihmisten kanssa. Tämä toive paremmasta auttaa meitä varmasti vielä hetken sinnittelemään rajoitusten kanssa ja pitämään huolta itsestämme ja läheisistä niillä keinoin mitkä tässä tilanteessa ovat mahdollisia.
Tiia Nisonen, sosionomiopiskelija, LAB-ammattikorkeakoulu
