02) Helsinki 22.1.2016

Etusivu/02) Helsinki 22.1.2016
29 02, 2016

Asiakasasiakirjalain sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus on lähes yhtenevä nykyisen sosiaalihuoltoa koskevan kuntien yhteisen tehtäväluokituksen kanssa. Tullaanko kuntien yhteistä tehtäväluokitusta muokkaamaan uutta palvelutehtäväluokitusta vastaavaksi? (Helsinki 22.1.2016)

|2017-05-19T14:57:38+03:0029 helmikuun, 2016||0 Kommenttia

VASTAUS THL: Keskustelu Arkistolaitoksen kanssa on kesken. Tavoitteena on yhtenäinen luokitus. Asiaan vaikuttaa kuitenkin menossa olevan laajempi kuntien ja valtion tehtäväluokitustyö, jota tehdään VM –vetoisesti. Tämä asia siis ratkeaa vasta myöhemmin.

29 02, 2016

Palvelutehtäväluokituksesta: Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on alkamassa tiedonohjaussuunnitelman laadinta. Sosiaalihuollon osalta Helsingin yhteinen tehtäväluokitus, joka on kaupungin asianhallintajärjestelmän taustalla, ei vastaa tällä hetkellä kuntien yhteistä tehtäväluokitusta, joka valmistui Tikesos-hankkeessa vasta Helsingin asianhallintajärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Uuden sosiaalihuollon palvelutehtäväluokituksen mukaan sosiaalipalvelut jakautuisivat jatkossa 7 sosiaalihuollon palvelutehtäväksi (luonnos). Asiakasasiakirjalain mukaan asiakasasiakirjat tullaan tallentamaan asiakasrekisteriin palvelutehtävittäin. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaissa palvelutehtäviä on 22. Kumman palvelutehtäväluokituksen mukaan asiakirjat tullaan tallentamaan asiakasrekisteriin/ valtakunnalliseen sosiaalihuollon arkistoon? (Helsinki 22.1.2016)

|2017-05-19T14:58:50+03:0029 helmikuun, 2016||0 Kommenttia

VASTAUS THL: Ns. vanhoissa tiedoissa (asiakirjat jotka syntyneet ennen liittymistä) tulee olemaan useampi tehtäväluokitus, joista voidaan valita organisaatiolle sopivin. Vaihtoehdot: 1) Uusi palvelutehtäväluokitus (7 luokkaa), 2) Vanha palvelutehtäväluokitus (22 luokkaa) tai 3) Vuodelta 1989 olevan Valtionarkiston päätöksessä mainitun tehtäväluokituksen mukaisesti. Lisää asiakirjojen metatiedoista löytyy I-vaiheen määrittelyistä, liitteestä Metatiedot. Liittymishetken jälkeen syntyvien asiakirjojen tehtäväluokituksena käytetään kulloinkin [...]

29 02, 2016

Lastensuojelussa manuaalisiin akteihin arkistoidaan yhä paljon materiaalia, mm. jäljennöksiä terveydenhuollon yksiköiltä pyydetyistä potilasasiakirjoista, jotka katsotaan sosiaalihuollon asiakastiedoiksi. Tuleeko jäljennöksetkin säilyttää laissa määritelty säilytysaika vai tulisiko niistä kirjata oleelliset tiedot asiakastietoihin ja hävittää jäljennökset? (Helsinki 22.1.2016)

|2017-05-19T14:59:13+03:0029 helmikuun, 2016||0 Kommenttia

VASTAUS THL: Sosiaalihuollon tehtävän hoitamiseksi vastaanotetut asiakirjat ovat sosiaalihuollon asiakastietoja, ja niitä säilytetään samoilla perusteilla kuin sosiaalihuollon asiakastietoja. Jäljennökset voi siirtää sähköiseen muotoon, jolloin sähköisestä voi tulla alkuperäinen kappale. Kaikki ne tiedot, joita on käytetty asiakkaan asiaa hoitaessa, tulee olla saatavilla joko paperisesti tai sähköisesti.

29 02, 2016

Manuaalisten asiakirjojen kirjaaminen ja säilyttäminen. Esim. asiakkaan antamat tuloselvityslomakkeet ja muut liitteet säilytetään ja arkistoidaan tällä hetkellä edelleen manuaalisena (noudatettu säilytysaika ennen lakia 6-10 vuotta), saadaanko nämä hävittää jatkossa, kun oleelliset tiedot on siirretty sähköiseen järjestelmään vai säilytetäänkö niitä 30/12 vuotta? (Helsinki 22.1.2016)

|2017-05-19T14:59:44+03:0029 helmikuun, 2016||0 Kommenttia

VASTAUS STM: Kun tiedot on siirretty sähköiseen järjestelmään SÄHKE2 vaatimusten mukaisesti ja ne ovat siellä pysyvästi ja löydettävissä, ei ole enää tarpeen arkistoida tietoja  manuaalisena ja kahdessa paikassa. Kaikki ne tiedot, joita on käytetty asiakkaan asiaa hoitaessa, tulee olla saatavilla joko paperisesti tai sähköisesti.

29 02, 2016

Talous- ja velkaneuvonnan asiakasasiakirjat jäivät asiakasasiakirjalain ulkopuolelle, eivät kuulu sosiaalisen luototuksen palvelutehtävän alaisuuteen. Sovelletaanko talous- ja velkaneuvonnan asiakasasiakirjojen osalta edelleen kunnallisten asiakirjojen säilytysaikasuosituksien mukaista säilytysaikaa 10 vuotta viimeisestä merkinnästä/palvelun päättymisestä? (Helsinki 22.1.2016)

|2017-05-19T15:00:12+03:0029 helmikuun, 2016||0 Kommenttia

VASTAUS STM: Suomen kuntaliitto ylläpitää ja tarkistaa säilytysaikasuositukset aina silloin, kun kunnallisten viranomaisten arkistonmuodostuksessa tapahtuu muutoksia tai muutoin viiden vuoden välein. Säilytysaikasuositusten päivittäminen tapahtuu myös silloin, kun arkistolaitoksen määräyksiin pysyvästi säilytettävien asiakirjojen osalta tulee muutoksia. Arkistolaitos ratkaisee, ovatko asiakirjakokonaisuudet tai osa niistä pysyvästi säilytettäviä.

29 02, 2016

Säilytetäänkö tositteitakin asiakirjalaissa määriteltyjen palvelukohtaisten asiakasasiakirjojen säilytysaikojen mukaisesti? − Esim. toimeentulotuen hakemukseen liitetty tiliote, säilytetäänkö 12 vuotta palvelun päättymisestä vai voidaanko poistaa sen jälkeen kun asia on käsitelty loppuun? − Esim. ikääntyneiden palvelujen asiakasmaksupäätökseen liitetty tuloselvitys, säilytetäänkö 30 vuotta palvelun päättymisestä tai 12 vuotta asiakkaan kuolemasta, vai voidaanko poistaa tietojärjestelmästä aikaisemminkin? (Helsinki 22.1.2016)

|2017-05-19T15:00:50+03:0029 helmikuun, 2016||0 Kommenttia

VASTAUS THL: Myös ko. palvelutehtävää koskevat tositteet säilytetään sen ajan kuin asiakasasiakirjalaissa on säädetty, eli toimeentulotuessa 12 v. ja iäkkäiden osalta 30 v.

29 02, 2016

Arkistolaitoksen päätöksessä ei kuvata mitä asiakirjoja ja -tietoja siirretään valtakunnalliseen sosiaalihuollon arkistoon. Siirretäänkö sinne kaikki sähköiset v. 2000 jälkeen syntyneet sosiaalihuollon asiakirjat ja tiedot? (Helsinki 22.1.2016)

|2017-05-19T15:01:56+03:0029 helmikuun, 2016||0 Kommenttia

VASTAUS THL: Pakollisesti arkistoon tallennettavat asiakasasiakirjat tullaan säätämään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. On melko todennäköistä, että ennen liittymistä syntyneitä asiakastietoja ei ole pakko tallettaa taannehtivasti. Tämä kuitenkin varmistuu vasta lakityön edetessä. Arkistoon ei kuitenkaan tulla asettamaan takarajaa sille, miten vanhoja asiakastietoja voi tallentaa. Eli myös ennen vuotta 2000 syntyneitäkin voisi tallentaa sähköisesti.

29 02, 2016

Onko asiakkaalle lähetettävä/annettava asiakirja esim. päätös tietosisällöltään sama kuin asiakirja, mikä arkistoidaan? (Helsinki 22.1.2016)

|2017-05-19T15:02:21+03:0029 helmikuun, 2016||0 Kommenttia

VASTAUS THL: Kyllä. Mikäli asiakirjassa (esim. lapsen suunnitelmassa) on jotain sellaista henkilöä koskevia tietoja, jotka eivät kuulu kaikille asianosaisille (esim. toisen huoltajan uusi puoliso), voidaan asiakkaalle annettavasta versiosta piilottaa osa tiedoista. Tietojen antamatta jättäminen on voitava perustella. Mikäli asiakirjassa on jotain tällaisia joltain asianosaiselta salattavia tietoja, sitä ei palauteta Omakannassa.

29 02, 2016

Tietojen saannin ja luovutuksen kirjaus (§ 10-11): mitä tarkoittaa tieto-kohtainen kirjaaminen. Tarkoittaako tämä asiakaskirjakohtaista kirjaamista, vai asiakirjan tietoryhmäkohtaista kirjaamista vai tietotasolla? Esim. toimeentulotuen päätöksessä, missä on laskelma, on kymmeniä eri tietoja. (Helsinki 22.1.2016)

|2017-05-19T15:02:49+03:0029 helmikuun, 2016||0 Kommenttia

VASTAUS THL: Luovutuksista ja saamisesta tulee tietää, mitä tietoja on luovutuettu. Jos luovutettu kokonaisuus on asiakirja, riittää että viittaa asiakirjaan. Jos luovutus on yksittiäsiä tietoja, tulee käydä illmi tasolla ”velkoja ja varallisuutta koskevat tiedot” tai muu kuvaileva tapa.

Go to Top