Rakenteellinen sosiaalityö ja sosiaalinen raportointi

Rakenteellinen sosiaalityö sosiaalihuoltolaissa

Rakenteellinen sosiaalityö on hyvinvointialueiden lakisääteinen tehtävä. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 7 §:n mukaan rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluu:

• sosiaalihuollon asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottaminen asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä sosiaalipalvelujen ja muun sosiaalihuollon vaikutuksista

• tavoitteelliset toimet ja toimenpide-ehdotukset sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi

• sosiaalihuollon asiantuntemuksen tuominen osaksi muiden toimialojen ja kunnan suunnittelua sekä yhteistyö myös yksityisen sektorin ja järjestöjen kanssa palvelujen ja tukitoimien kehittämiseksi

Laissa rakenteellinen sosiaalityö on osa hyvinvoinnin edistämistä. Rakenteellisella sosiaalityöllä on huolehdittava siitä, että asiakas- ja yhteisötyöstä kertyvää kokemusta ja sosiaalihuollon asiantuntemusta sosiaalisesta hyvinvoinnista, sosiaalisista ongelmista sekä näihin vaikuttavista seikoista hyödynnetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tämä koskee niin hyvinvointialueella kuin kunnissa tehtävää päätöksentekoa ja suunnittelua. Lisäksi sosiaalityö on tärkeä osa ennaltaehkäisevää sosiaalihuoltoa ja tässä tarvitaan entistä enemmin perehtymistä siihen, millaisia sosiaalisia vaikutuksia ja kustannuksia erilaisilla yhteiskuntapoliittisilla ratkaisuilla on.

Rakenteellisen sosiaalityön avulla tuotetaan asiakastyöhön perustuvaa tietoa asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä sosiaalipalvelujen ja muiden tukitoiminen vaikuttavuudesta ja vastaavuudesta asiakkaiden tarpeisiin. Sen tehtävänä on tehdä näkyväksi sosiaalihuollon asiakkaiden tarpeet, ongelmat ja vahvuudet sekä niiden suhteet yhteisöön ja yhteiskuntaan. Tiedon avulla voidaan kehittää sosiaalihuollon sisältöä, kohdentaa toimenpiteitä vaikuttavasti sekä parantaa laajasti hyvinvointialueen, kunnan sekä muiden hyvinvointia edistävien toimintojen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Rakenteellisella sosiaalityöllä saadaan sellaista tietoa, joka muuten jäisi keräämättä, analysoimatta ja hyödyntämättä.

Rakenteellinen sosiaalityö sisältää myös päätöksentekoa varten valmistellut asiakas- ja yhteisötyöhön perustuvat tavoitteelliset toimet ja toimenpide-ehdotukset siitä, kuinka sosiaalisia ongelmia voitaisiin ehkäistä ja korjata sekä kuinka alueen asukkaiden asuin- ja toimintaympäristöjä tulisi kehittää. Näkökulmana on alueiden kiinteä fyysinen ja sosiaalinen yhteys, kuten myös laaja monitoimijaisuus ja yhteistyö. Toimet ja toimenpide-ehdotukset voivatkin kattaa kaikki ne toimet ja toimijat, joilla on vaikutusta asukkaiden sosiaaliseen hyvinvointiin. Kehittämiskohteena voi siten olla myös järjestöjen ja yritysten palvelut ja tukitoimet. Asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottamisen lisäksi rakenteellisen sosiaalityön tulee sisältää tutkimuksellisen tiedon tuottamisen.

(Lähteet: Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 7 §; HE 164/2014 vp; Sosiaalihuoltolain soveltamisopas 2024)

Sosiaalinen raportointi Kymenlaaksossa

Sosiaalinen raportointi on rakenteellisen sosiaalityön keskeinen menetelmä tai väline, jota voidaan toteuttaa eri tavoilla ja malleilla. Socomin tuottama sosiaalisen raportoinnin lomake on tarkoitettu Kymenlaakson hyvinvointialueen sosiaalialan ammattilaisille välineeksi tehdä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 7 §:n rakenteellista sosiaalityötä. Raportoida voivat kaikki hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevät sosiaalialan ammattilaiset, kuten sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat ja kuraattorit. Raportointilomakkeen voi täyttää voi joko yksin tai yhdessä työkavereiden kanssa.

Raportoinnilla kerätään Kymenlaakson hyvinvointialueen ammattilaisten asiakastyön havaintoihin ja kokemuksiin perustuvaa tietoa, jotta sitä voidaan hyödyntää osana hyvinvointialueen johtamista, suunnittelua, kehittämistä ja päätöksentekoa. Hyvinvointialue vie myös raportointien tuottamaa tietoa tarpeen mukaan eteenpäin muille alueen toimijoille ja yhteistyötahoille sekä hyödyntää tietoa esimerkiksi kansallisen tason vaikuttamistyössä.

Raportoimalla voi tuoda esille esimerkiksi:

• • asiakkaiden tarpeita ja ongelmia ja niiden yhteiskunnallisia yhteyksiä
  • sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevia ilmiöitä
  • palvelujärjestelmän ja asiakasprosessien toimivuutta sekä kehittämis- ja muutostarpeita
  • havaintoja ja heikkoja signaaleja, joihin tulisi reagoida
  • hyviä toimintakäytäntöjä ja vaikuttavia sosiaalipalveluita ja palvelupolkuja
  • toimenpide-ehdotuksen tilanteen parantamiseksi, siihen puuttumiseksi tai kuinka myönteistä asiaa voisi vahvistaa

Huomioitava on, ettei sosiaalinen raportointi ole tarkoitettu salassa pidettävien yksittäisten asiakkaiden tietojen keräämiseen. Lisäksi jos kyseessä on asiakasturvallisuuden vaarantava epäkohta, ilmeinen epäkohdan uhka asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa tai lainvastaisuutta toiminnassa, on sosiaalihuollon ammattilaisella lain mukainen velvollisuus ilmoittaa asiasta organisaation vastuuhenkilölle. Jos epäkohtaa ei korjata, on siitä mahdollisuus ilmoittaa myös laillisuusvalvojalle. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023)

Sosiaalisen raportoinnin lomakkeen täyttäminen

1. Avaa sosiaalisen raportoinnin lomake

2. Täytä lomakkeen kaikki kohdat.
   • Lomakkeessa kysytään ensin raportoijan tietoja ja sen jälkeen raportoitavaa ilmiötä / asiaa / havaintoa koskevat tiedot ja kuvaus
   • Raportoida voi 1 ilmiö / lomake, mutta lomakkeita voi täyttää niin monta kuin on tarpeen

3. Lähetä lopuksi lomake lähetä -painikkeella.
   • Lähettämisen jälkeen lomake saapuu Socomille ja sen käsittely etenee sovitun tiedonkulun mukaan

Raportointien tiedonkulku Kymenlaakson hyvinvointialueella

• Socom lähettää yksittäiset raportoinnit sellaisenaan tiedoksi raportoijan lomakkeessa nimeämälle esihenkilölle.
• Raportointikausia on kevätkausi 1.12.–31.5. ja syyskausi 1.6.–30.11. Kauden jälkeen Socom tekee kauden raportoinneista koosteen hyvinvointialueelle.
• Raportointikooste käsitellään hyvinvointialueella rakenteellisen sosiaalityön työryhmässä sekä rakenteellisen sosiaalityön johtoryhmässä.
• Rakenteellisen sosiaalityön johtoryhmässä arvioidaan ja päätetään tarpeen mukaisista jatkotoimenpiteistä, etenemisestä sekä nimetään vastuuhenkilöt.

Socomin tuottama sosiaalinen raportointi vuodesta 2021 alkaen

Socomin tuottama sosiaalisen raportoinnin lomakepohjainen tiedonkeruun malli otettiin käyttöön Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa tammikuussa 2021. Siitä alkaen alueiden sosiaalihuollon ammattilaiset ovat voineet raportoida asiakastyön havaintoihin ja kokemuksiin perustuvaa tietoa ja esittää samalla ratkaisuehdotuksensa asiaan. Tuolloin molemmissa organisaatioissa myös sovittiin siitä, millä tavalla raportointien tuottama tieto käsitellään, sovitaan jatkotoimista sekä kuinka tieto viedään tarpeen mukaan eteenpäin esimerkiksi kuntiin ja muille toimijoille.

Socomin tehtäviin on kuulunut raportointilomakkeen ylläpidon lisäksi tehtyjen raportointien jäsentäminen ja koostaminen puolivuosittainen alueille sekä erilaisten sosiaaliseen raportointiin ja samalla rakenteelliseen sosiaalityöhön liittyvien tilaisuuksien järjestäminen henkilöstölle. Näihin on kuulunut esimerkiksi sosiaalisen raportoinnin infotilaisuudet, joissa on kerrottu mistä ilmiöistä ja asioista voi esimerkiksi raportoida ja millä tavalla raportoinnin tekeminen tapahtuu. Lisäksi laajaa kiinnostusta ovat saaneet tilaisuudet, joissa on käyty läpi alueilta tulleet raportoinnit puolivuosittain. Samoin rakenteellisen sosiaalityön osaamisen lisäämiseksi ja vahvistamiseksi on järjestetty erilaisia webinaareja.

Socomin ja nykyisten Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson hyvinvointialueiden sosiaalista raportointia ja samalla laajemmin rakenteellista sosiaalityötä koskevalla yhteistyöllä ja yhteiskehittämisellä on jo useamman vuoden tausta. Vuosina 2022–2023 kehittämistä tehtiin kytkeytyen alueiden Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeisiin. Vuonna 2024 yhteistyö taas kiinnittyy alueiden Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen -projekteihin, joiden rahoitus perustuu Suomen kestävän kasvun ohjelmaan (2022–2025). Kehittäminen tuo myös muutoksia ja kesäkuusta 2024 alkaen Etelä-Karjalan hyvinvointialue on ottanut sosiaalisen raportoinnin lomakepohjaisen toimintamallin omaksi toiminnakseen. Vastaavasti Kymenlaakson hyvinvointialueelle Socom on jatkaa edelleen sosiaalisen raportoinnin tuottamista aiempien vuosien tapaan.

Tutustu millaisista ilmiöistä ja asioista Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa raportoitiin vuosina 2021 ja 2022. Lue vuosikooste 2021 ja vuosikooste 2022.

Tutustu sosiaalisen raportoinnin infotilaisuuteen: diat 16.4.2024 tilaisuus.

<– takaisin