Lapsen huoltajan tehtävänä on valvoa lapsen etua ja käyttää puhevaltaa häntä koskevissa asioissa. Puhevalta sisältää oikeuden tehdä hakemuksia, tulla kuulluksi ennen päätöksentekoa ja hakea itsenäisesti muutosta viranomaisen tekemään päätökseen. Lapsi on lastensuojeluasiassa aina asianosainen, mutta hänen itsenäistä puhevaltansa käyttöä on eri tilanteissa rajoitettu ikärajoja koskevilla säännöksillä. Lapsen yleinen puhevalta on 15 vuotta täyttäneellä lapsella. Lastensuojeluasioissa puhevalta on 12 vuotta täyttäneellä lapsella.

Lastensuojelussa on tilanteita, joissa huoltaja ei voi toimia puolueettomasti lapsen edunvalvojana. Lastensuojelulain mukaan lapselle tulee silloin hakea edunvalvoja lastensuojeluasiaan tuomioistuimelta. Lain 22 §:n mukaan lapselle tulee määrätä edunvalvoja, jos huoltaja ei voi puolueettomasti valvoa lapsen etua ja samalla edunvalvojan määrääminen on tarpeellista asian selvittämiseksi tai lapsen edun turvaamiseksi.

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän vastuulla on huolehtia siitä, että lapselle haetaan tarvittaessa edunvalvoja.

Hakemuksen edunvalvojasta määräämisestä lastensuojeluasiaan voi laittaa vireille huoltaja, holhousviranomainen tai sosiaalihuollosta vastaava toimielin. Edunvalvojan määräyksestä huolimatta lapsen huoltajalla säilyy oma puhevaltansa ja on asiassa edelleen asianosaisena. Lapsella on edunvalvojasta huolimatta oikeus saada oikeusavustaja lapsen lastensuojeluasioita koskeviin oikeuskäsittelyihin.


Millaisissa tilanteissa lapsella voi olla oikeus saada edunvalvoja? 

  • Lapsen ja huoltajan kanta on eri lastensuojeluasiaan liittyen
  • Huoltaja ei osallistu lastensuojeluprosessiin huoltajaa ei tavoiteta tai hän on passiivinen lapsensa suhteen
  • Vakava huoltoriita aiheuttaa lastensuojeluasiakkuuden/sijoituksen
  • Perheen sisäinen vakava rikos
  • Lapsen yksityisyyden suojaan liittyy kiistatilanne tai huoltaja aiheuttaa toiminnallaan lapsen etua loukkaavan tilanteen
  • Lapsen nimeen, huoltajuuteen ja kansalaisuuteen liittyvät erityiskysymykset
  • Huostaanottoon tai sijaishuoltoon liittyvä tilanne on riitaisa (vanhemman ja sosiaalityöntekijän välinen ristiriita ei riitä kuitenkaan pelkästään perusteeksi)
  • Huoltaja ei terveydentilansa. päihdeongelman tai vakavan mielenterveysongelman vuoksi kykene käyttämään puolueettomasti lapsen puhevaltaa ja se vaikuttaa voimakkaasti kykyyn huomioida lastensuojeluprosessissa lapsen asemaa
  • Lapsen huoltaja ei suostu lapsen hoitoon, joka on lapsen terveydentilan kannalta lääkärin arvion mukaan välttämätöntä
  • Huoltaja tarvitsee edunvalvojan
  • Lapsi jää äkillisesti ilman huoltajaa

Lapsen edunvalvojan tehtävät lastensuojeluasiassa

  • Edunvalvojan toiminta alkaa, kun hän saa käräjäoikeuden antaman edunvalvontaa koskevan päätöksen. Päätös määrittää edunvalvojan tehtävän ja toimivallan.
  • Edunvalvoja käyttää huoltajan sijasta lapsen puhevaltaa määräyksen mukaisessa tehtävässä. Puhevallan käyttämisellä tarkoitetaan oikeutta laittaa asia vireille hakemuksena tai vaatimuksena ja oikeus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä, kun on kysymys edunvalvottavaa koskevasta asiasta.
  • Edunvalvoja tutustuu lapseen, keskustelee lapsen tilanteesta ja antaa lapselle tietoa.
  • Edunvalvoja selvittää lapsen toivomuksen ja mielipiteen ja tuo esille lapsen edun kannalta parhaan ratkaisun.
  • Edunvalvoja osallistuu lapsen kanssa tai lapsen edustajana lastensuojelun neuvotteluihin tai oikeudenkäynteihin.
  • Edunvalvojan tehtäviin kuuluu myös yhteistyö eri viranomaisten kanssa ja tarvittaessa kirjallisten selitysten tai lausuntojen antaminen.

Edunvalvojan työn tueksi: