Rakenteellinen sosiaalityö sosiaalihuoltolaissa
Rakenteellinen sosiaalityö on hyvinvointialueiden lakisääteinen tehtävä. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 7 §:n mukaan rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluu:
- sosiaalihuollon asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottaminen asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä sosiaalipalvelujen ja muun sosiaalihuollon vaikutuksista
- tavoitteelliset toimet ja toimenpide-ehdotukset sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi
- sosiaalihuollon asiantuntemuksen tuominen osaksi muiden toimialojen ja kunnan suunnittelua sekä yhteistyö myös yksityisen sektorin ja järjestöjen kanssa palvelujen ja tukitoimien kehittämiseksi
Laissa rakenteellinen sosiaalityö on osa hyvinvoinnin edistämistä. Rakenteellisella sosiaalityöllä on huolehdittava siitä, että asiakas- ja yhteisötyöstä kertyvää kokemusta ja sosiaalihuollon asiantuntemusta sosiaalisesta hyvinvoinnista, sosiaalisista ongelmista sekä näihin vaikuttavista seikoista hyödynnetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tämä koskee niin hyvinvointialueella kuin kunnissa tehtävää päätöksentekoa ja suunnittelua. Lisäksi sosiaalityö on tärkeä osa ennaltaehkäisevää sosiaalihuoltoa ja tässä tarvitaan entistä enemmin perehtymistä siihen, millaisia sosiaalisia vaikutuksia ja kustannuksia erilaisilla yhteiskuntapoliittisilla ratkaisuilla on.
Rakenteellisen sosiaalityön avulla tuotetaan asiakastyöhön perustuvaa tietoa asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä sosiaalipalvelujen ja muiden tukitoiminen vaikuttavuudesta ja vastaavuudesta asiakkaiden tarpeisiin. Sen tehtävänä on tehdä näkyväksi sosiaalihuollon asiakkaiden tarpeet, ongelmat ja vahvuudet sekä niiden suhteet yhteisöön ja yhteiskuntaan. Tiedon avulla voidaan kehittää sosiaalihuollon sisältöä, kohdentaa toimenpiteitä vaikuttavasti sekä parantaa laajasti hyvinvointialueen, kunnan sekä muiden hyvinvointia edistävien toimintojen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Rakenteellisella sosiaalityöllä saadaan sellaista tietoa, joka muuten jäisi keräämättä, analysoimatta ja hyödyntämättä.
Rakenteellinen sosiaalityö sisältää myös päätöksentekoa varten valmistellut asiakas- ja yhteisötyöhön perustuvat tavoitteelliset toimet ja toimenpide-ehdotukset siitä, kuinka sosiaalisia ongelmia voitaisiin ehkäistä ja korjata sekä kuinka alueen asukkaiden asuin- ja toimintaympäristöjä tulisi kehittää. Näkökulmana on alueiden kiinteä fyysinen ja sosiaalinen yhteys, kuten myös laaja monitoimijaisuus ja yhteistyö. Toimet ja toimenpide-ehdotukset voivatkin kattaa kaikki ne toimet ja toimijat, joilla on vaikutusta asukkaiden sosiaaliseen hyvinvointiin. Kehittämiskohteena voi siten olla myös järjestöjen ja yritysten palvelut ja tukitoimet. Asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottamisen lisäksi rakenteellisen sosiaalityön tulee sisältää tutkimuksellisen tiedon tuottamisen.
(Lähteet: Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 7 §; HE 164/2014 vp; Sosiaalihuoltolain soveltamisopas 2024)
Sosiaalinen raportointi
Sosiaalinen raportointi on rakenteellisen sosiaalityön keskeinen menetelmä, jota voidaan toteuttaa eri tavoilla ja malleilla.
- Toteutetaan ja valitaan tiedonkeruutapa sen mukaan mitä ja millaista tietoa halutaan saada
- Tiedontuottajia voivat olla viranomaiset, ammatilliset toimijat, asiakkaat palvelujen käyttäjinä, kolmannen sektorin toimijat, alueen/kuntien asukkaat
- Prosessi: 1) tiedon keruu ja muokkaus, 2) tiedon raportointi
- Sosiaalisella raportoinnilla tuotetaan pääasiassa laadullista tietoa. Tietoon voidaan yhdistää myös määrällistä, tilastollista ja indikaattoreihin perustuvaa tietoa
- Sosiaalisen raportoinnin avulla voidaan tuottaa tietoa asiakkaiden tarpeista, ongelmista ja olosuhteista, osoittaa sosiaalisia ja järjestelmätason epäkohtia ja eriarvoistavia rakenteita sekä tuoda esille ratkaisu- ja toimenpide-ehdotuksia (hyvinvointi)palvelujen sekä muiden toimintojen kehittämistä ja muuttamista varten
Socom tuotti lomakepohjaista sosiaalista raportointia Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle (entinen Eksote) ja Kymenlaakson hyvinvointialueelle (entinen Kymsote) vuoden 2021 alusta vuoteen 2024. Osana rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä hyvinvointialueet ottivat lomakepohjaisen sosiaalisen raportoinnin omaksi toiminnakseen vuonna 2024, Etelä-Karjalan hyvinvointialue 1.6.2024 alkaen ja Kymenlaakson hyvinvointialue 1.12.2024 alkaen. Samalla kehittämistyön myötä molemmilla hyvinvointialueilla uudistettiin sosiaalisen raportoinnin lomakkeiden sisältöjä sekä päivitettiin tiedonkulun prosessit vastaamaan hyvinvointialueilla luotuja rakenteellisen sosiaalityön rakenteita ja käytäntöjä.
Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen vuonna 2024 mahdollisti myös sen, että Socom ja Etelä-Karjalan sekä Kymenlaakson hyvinvointialueet kokeilivat ilmiölähtöistä sosiaalista raportointia rakenteellisen sosiaalityön tiedon tuottamisessa. Molemmilla hyvinvointialueilla rakenteellisen sosiaalityön kehittämisessä mukana olevat sosiaalialan ammattilaiset osallistuivat työpajoihin, joissa he tuottivat tietoa valitusta ilmiöstä. Tiedon pohjalta alueilla koottiin sosiaaliset raportit, joita alueet voivat hyödyntää toiminnassaan. Kokeilun myötä saatiin kaikin puolin tietoa kyseisestä sosiaalisen raportoinnin mallista alueiden rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä ja työkäytäntöjä varten.
Socomin tuottama sosiaalinen raportointi Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa 2021–2024
Sosiaalisen raportoinnin lomakepohjainen malli otettiin käyttöön Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa tammikuussa 2021 Socomin tuottamana. Siitä alkaen ovat alueilla työskentelevät sosiaalialan ammattilaiset voineet täyttää sosiaalisen raportoinnin lomakkeen ja tuottaa lomakkeen avulla asiakastyön havaintoihin ja kokemuksiin perustuvaa tietoa sekä esittää samalla ratkaisuehdotuksensa asiaan. Sosiaalisen raportoinnin lomake on kehitetty sosiaalialan ammattilaisille välineeksi tehdä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 7 §:n mukaista rakenteellista sosiaalityötä ja tuottaa tietoa rakenteelliseen sosiaalityöhön. Lomakkeen avulla tiedon tuottaminen onnistuu sujuvasti asiakastyön ohessa.
Sosiaalisen raportoinnin käyttöönoton yhteydessä organisaatiot sopivat siitä, millä tavalla raportointien tuottama tieto käsitellään, sovitaan jatkotoimista sekä kuinka tietoa viedään tarpeen mukaan eteenpäin. Sosiaalihuoltolain (1031/2014) 7 §:n mukaan lähtökohtana oli, että raporttien tuottamaa tietoa hyödynnetään sosiaalihuollossa, mutta myös laajemmin alueen toiminnassa, sen suunnittelussa, tiedolla johtamisessa, tutkimus- ja kehittämistyössä sekä vaikuttamistoiminnassa. Myös niin, että tietoa hyödynnetään kuntien sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävässä yhteistyössä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
Raportoimalla sosiaalialan ammattilaiset ovat voineet tuoda esille esimerkiksi:
- asiakkaiden tarpeita ja ongelmia ja niiden yhteiskunnallisia yhteyksiä
- sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevia ilmiöitä
- palvelujärjestelmän ja asiakasprosessien toimivuutta sekä kehittämis- ja muutostarpeita
- havaintoja ja heikkoja signaaleja, joihin tulisi reagoida
- hyviä toimintakäytäntöjä ja vaikuttavia sosiaalipalveluita ja palvelupolkuja
- toimenpide-ehdotuksen tilanteen parantamiseksi, siihen puuttumiseksi tai kuinka myönteistä asiaa voisi vahvistaa
Sosiaalisen raportoinnin kohdalla huomioitava on, ettei se ole tarkoitettu salassa pidettävien yksittäisten asiakkaiden tietojen keräämiseen. Lisäksi jos kyseessä on asiakasturvallisuuden vaarantava epäkohta, ilmeinen epäkohdan uhka asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa tai lainvastaisuutta toiminnassa, on sosiaalihuollon ammattilaisella lain mukainen velvollisuus ilmoittaa asiasta organisaation vastuuhenkilölle. Jos epäkohtaa ei korjata, on siitä mahdollisuus ilmoittaa myös laillisuusvalvojalle. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023.)
Socomin tehtäviin kuului raportointilomakkeen ylläpito sekä raporttikoosteiden tekeminen organisaatioiden sosiaalihuollon johdolle puolivuosittain. Lisäksi Socom järjesti alueiden henkilöstölle erilaisia sosiaaliseen raportointiin ja samalla rakenteelliseen sosiaalityöhön liittyvien tilaisuuksia. Näihin kuuluivat esimerkiksi sosiaalisen raportoinnin infotilaisuudet, joissa kerrottiin ja ohjeistettiin raportoinnista sekä tilaisuudet, joissa käytiin läpi alueilta tulleita raportointeja. Myös erilaisten webinaarien avulla vahvistettiin sosiaalialan ammattilaisten osaamista niin rakenteellisesta sosiaalityöstä kuin laajemminkin.
Socomin ja nykyisten Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson hyvinvointialueiden sosiaalista raportointia ja samalla laajemmin rakenteellista sosiaalityötä koskeva yhteistyö ja yhteiskehittäminen sisälsi monta vuotta. Vuosina 2022–2023 kehittämistä tehtiin kytkeytyen alueiden Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeisiin. Vuonna 2024 yhteistyö taas kiinnittyi alueiden Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen -projekteihin, joiden rahoitus perustuu Suomen kestävän kasvun ohjelmaan (2022–2025).
Esimerkki lomakepohjaisen sosiaalisen raportoinnin tiedonkulusta Kymenlaakson hyvinvointialueella keväällä 2024:
- Socom lähettää yksittäiset raportoinnit sellaisenaan tiedoksi raportoijan lomakkeessa nimeämälle esihenkilölle.
- Raportointikausia on kevätkausi 1.12.–31.5. ja syyskausi 1.6.–30.11. Kauden jälkeen Socom tekee kauden raportoinneista koosteen hyvinvointialueelle.
- Raportointikooste käsitellään hyvinvointialueella rakenteellisen sosiaalityön työryhmässä sekä rakenteellisen sosiaalityön johtoryhmässä.
- Rakenteellisen sosiaalityön johtoryhmässä arvioidaan ja päätetään tarpeen mukaisista jatkotoimenpiteistä, etenemisestä sekä nimetään vastuuhenkilöt
Tutustu millaisista ilmiöistä ja asioista Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa raportoitiin vuosina 2021 ja 2022. Lue vuosikooste 2021 ja vuosikooste 2022.
Tutustu sosiaalisen raportoinnin infotilaisuuteen: diat 16.4.2024 tilaisuus.
