Vanhusverkoston uutiskirje

503, 2018

NORDCARE2: Työ oli ennenkin raskasta, mutta ilmeisesti nyt on joku kynnys ylitetty

NORDCARE2-tutkimushankkeen tuore raportti, jonka mukaan suuren ikäluokan jäätyä eläkkeelle on nuorten työntekijöiden myötä vanhustyön koulutustaso noussut. Yleiskuva suomalaisen vanhustyön tilasta ja kehityksestä on silti negatiivinen. Ympärivuorokautisessa hoivassa eli laitoshoidossa ei ole juurikaan tapahtunut positiivista kehitystä ja kotihoidon työolosuhteet ovat heikentyneet aiemmasta.

Suomalaisen kotihoidon työntekijöiden työpaine on noussut Pohjoismaiden korkeimmalle tasolle. Tämä näkyy palkallisen että palkattoman ylityön lisääntymisenä. Lisäksi luottamus kotihoidon työntekijöiden ja heidän esimiestensä välillä on kärsinyt, sillä työntekijät ovat kokeneet vaikutusmahdollisuuksiensa ja esimiehen tuen vähentyneen ja samaan aikaan työhönsä kohdistuvan kontrollin lisääntyneen. Samaan aikaan väkivalta ja sen uhka sekä myös seksuaalinen häirintä ja työntekijöihin kohdistuva kritiikki ovat nousseet Suomen kotihoidossa selvästi muita Pohjoismaita yleisemmiksi. Näistä ja muista syistä johtuen työnsä lopettamista vakavasti harkitsevien osuus on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja vuonna 2015 jopa kaksi viidestä (41 %) kotihoidon työntekijästä harkitsi lopettamista.

Laitoshoidon (ml. erimuotoiset asumispalveluyksiköt) puolella muissa Pohjoismaissa henkilöstömitoitus oli vuonna 2015 arkisin huomattavasti Suomen yksiköitä korkeampi. Esimerkiksi iltavuorossa Ruotsin ja Norjan hoitoyksiköiden henkilöstömitoitus oli 49–60 prosenttia korkeampi kuin Suomessa. Työ laitoshoidossa on raskaampaa kuin kotihoidossa, ja väkivaltaa tai sen uhkaa viikoittain kokevien osuus on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja oli vuonna 2015 peräti 40 prosenttia. Väkivallan lisäksi myös seksuaalinen häirintä on suomalaisissa laitoksissa lisääntynyt ja on jo yleisintä Pohjoismaissa.

Kuten kotihoidossa, suomalaiset hoivatyöntekijät ovat laitoshoidossakin Pohjoismaiden kriittisimpiä hoidon yksilöllisyyden sekä asiakkaille aiheutuvien riskien suhteen. Kaksi viidestä laitoshoidon työntekijästä ei itse haluaisi vanhana ottaa vastaan oman yksikkönsä tarjoamaa apua. Työnsä lopettamista harkitsee tässäkin ryhmässä lähes kaksi viidestä (38 %).

Teppo Kröger, Lina van Aerschot & Jiby Mathew Puthenparambil (2018)
Hoivatyö muutoksessa: Suomalainen vanhustyö pohjoismaisessa vertailussa

1902, 2018

Uusia oppaita voimaannuttamiseen, myötätuntoon ja mielen hyvinvointiin

Ikäinstituutissa on oltu tuotteliaita ja julkaistu todella hyviä uusia oppaita:

Avaimia voimaantumisen vahvistamiseen
Tämä käytännönläheinen opas on sinulle, kun olet kehität osaamistasi hyödyntämällä positiivisen psykologian tuottamaa tietoa, ratkaisukeskeistä lähestymistapaa sekä tietoisen läsnäolon ja myötätunnon taitoja.

Pieni myötätunto-opas
Tästä oppaasta löydät erilaisia näkökulmia itsemyötätuntoon ja itsemyötätunnon taitoa kasvattavia harjoituksia, myös äänitteinä.

Myötämieltä! Mielen hyvinvoinnin taskukirja ikäihmisille
Tämä taskukirja on kirjoitettu ikäihmisille tuomaan iloa, voimavaroja, uusia ajatuksia ja hyvää mieltä. Taskukirja sisältää kysymyksiä ja tuumailtavia asioita, joita voi soveltaa omana valmennusohjelmana.

Lisäksi pikapuoliin on tulossa tärkeä julkaisu elämäntaitojen toiminnasta sekä käynnistymässä STEAn toiminta-avustuksen turvin virtuaalinen Ikäopisto, missä mielen hyvinvoinnin tietotaitoa on vapaasti saatavilla. Kannattaa seurata tilannetta tilaamalla VoimaMeili sekä MieliPosti.

Meneillään on tällä hetkellä myös Elämäntaidot esiin –kampanja, missä kuukauden ajan tarjolla on kuunneltavaa ja kokeiltavaa mielen hyvinvoinnin tiimoilta.

Eikä tässä vielä kaikki! Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa on käynnistynyt digipilottikokeiluja, joissa kaukana liikuntapalveluista asuvat iäkkäät pääsevät liikkumaan helposti omassa kodissaan. Apuna heillä ovat tätä varten tuotetut kotijumppavideot ja etäohjattu liikunta mobiililaitteiden avulla. Lue uunituoreesta julkaisusta kuinka koulutetut vertaisohjaajat tukevat jumppaajia sekä harjoittelussa että laitteiden käytössä.

Aurinkoista työpäivää!

1202, 2018

Tubettajat opastavat ikäihmisiä netin saloihin

Ylen tammikuussa julkaisema sarja Seniorit somessa lähestyy ikäihmisiä ja tietotekniikkaa uudella tavalla: ei korosteta teknisiä ongelmia, vaan nuoret somevaikuttajat tutkivat yhdessä 74–91-vuotiaiden ikäihmisten kanssa, millaisia asioita netistä ja somesta voi ylipäätään löytää.

Tämä(kin) nosto on poimittu geronomi Ari Liimataisen kuratoimasta erinomaisesta uutiskatsauspalvelusta, jota kannattaa seurata täällä.

Netin kanssa alkuun pääsee hyödyntämällä geronomi Kirsi Alastalon ja Susanna Pietiläisen laatimaa Mahdollisuuksien näppistä.

802, 2018

Yhä isomman joukon on tultava toimeen omillaan

YLE on julkaissut jutun geriatrian dosentti Harriet Finne-Soverista, joka kiertää maata pohtimassa, miten kotona asuminen onnistuisi nykyistä paremmin myös vanhuksilta.
Suomessa yhä suurempi joukko vanhuksia asuu kotona. Kiitos tästä kuuluu Finne-Soverin mukaan pikemminkin omaishoitajille kuin yhteiskunnan rakenteille.

Samalla mainitaan, että kynnys viedä omainen kotoa edes vapaapäivien ajaksi on usein korkea. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla 400 omaishoitajaa vastasi heille osoitettuun kyselyyn. Vastanneista 65 prosenttia ei käytä vapaitaan.
Pääsyitä on kaksi: omainen ei halua lähteä väliaikaishoitopaikkaan tai hoitaja ei raaski häntä sinne esimerkiksi huonojen kokemusten vuoksi laittaa.

On todella iso tarve sille, että palvelu tulisi kotiin. Käytännössä se tarkoittaa kiertävää hoitoa tai perhekoteja.
Jos katsoo vanhuksen näkökulmasta, niin intervallihoito ei ole samantasoista kuin omaishoito, sanoo Finne-Soveri. Hän kaipaa maalaisjärkisiä ratkaisuja ja joustavuutta. Omaishoitajaa voisi auttaa jo se, että hän pääsisi säännöllisesti harrastukseensa. Finne-Soverin isän vaimo pääsi aikanaan kerran viikossa taidekurssille, koska kotihoito keksi järjestää tuoksi ajaksi pesupalvelun. Muulla perusteella parin tunnin vapaa ei olisi järjestynyt.
– Isä oli kyllä tosi puhdas viimeisinä aikoinaankin, nauraa Finne-Soveri, mutta vakavoituu. – Toivon, ettei luotaisi toimintaa, jolla on hölmöt rajat.

502, 2018

Väitös_hauraalle vanhukselle ei saa vain itsetarkoituksena järjestää ’pakollisia virikkeitä’

Vanhustyössä tarvittaisiin enemmän gerontologista mielikuvitusta eli kykyä kyseenalaistaa arjen itsestäänselvyydet. Näin toteaa Sointu Riekkinen-Tuovinen väitöksessään ”Sosiokulttuurista vanhustyötä paikantamassa: tutkimus erilaisissa vanhusten asumisympäristöissä”, joka tarkastettiin 2.2. Väitös osoittaa, että fyysinen perushoito dominoi ja aikatauluttaa vanhustyön arkea sosiokulttuuristen ulottuvuuksien jäädessä toissijaiseksi.

Katso myös:
Muistisairaat potilaat ovat alttiita akuutille deliriumtilalle ja suuri osa deliriumtilaan sairastuneista sairastuu dementiatasoiseen muistisairauteen muutamien vuosien kuluessa. Eeva Höltän väitöskirjan tavoitteena oli selvittää neuropsykiatrisia oireita sekä akuuttiin deliriumtilaan sairastuneilla että muistisairailla.

Yksinkertaisilla verikokeilla voidaan ennustaa muistisairausriskiä nykyistä tarkemmin, toteaa Juho Tynkkynen väitöksessään.
Tutkimuksessa selvitettiin sydän- ja verisuonisairauksiin liitettyjen veriarvojen käyttöä dementiariskin ennustamisessa. Tulosten perusteella sydämen vajaatoimintaa kuvaava peptidi parantaa dementiariskin ennustetta jopa kymmenen vuoden päähän ja sydänlihaksen hapenpuutetta ilmaiseva troponiini jopa 20 vuoden päähän.
Mainittujen veriarvojen tarkkuutta ja kustannustehokkuutta muistisairauksien riskinarvioinnissa tulee tutkia vielä tarkemmin ennen käyttöönottoa potilastyössä.

Sepelvaltimotauti on Suomen merkittävin kansansairaus ja maailmanlaajuisestikin yleisin aikuisten kuolinsyy. Sepelvaltimotautia sairastavat potilaat kokevat sitoutuvansa hyvin hoitoonsa, mutta heidän terveyskäyttäytymisensä ei ole hoitosuositusten mukaisella tavoitetasolla, toteaa Outi Kähkönen väitöksessään. Lähes 16 prosenttia heistä tupakoi säännöllisesti. Vain joka kymmenes syö riittävästi kasviksia, 41 prosentilla alkoholinkäyttö on suositusten rajoissa ja 42 prosenttia harrastaa liikuntaa suositusten mukaisesti.

Hyvä hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyky vähentää keuhkosyövän ja syöpäkuoleman riskiä, toteaa Paul Pletnikoff väitöksessään. Kohonnut elimistön tulehdustila puolestaan lisää riskiä. Matala suorituskyky ja kohonnut tulehdustila yhdessä nelinkertaistavat keuhkosyöpäriskin.
Miehillä, joiden suorituskyky oli huono, oli kolminkertainen keuhkosyövän ilmaantumisen riski verrattuna miehiin, joiden suorituskyky oli hyvä. Vapaa-ajan kuntoliikunnan määrällä ei ollut vastaavaa yhteyttä syöpäriskiin.

 

2401, 2018

CoE AgeCare avausseminaarin ilmoittautuminen on avattu

Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare) järjestää avausseminaarin perjantaina 2.3.2018 klo 12–16 Helsingissä osoitteessa Unioninkatu 35, sali 116. Seminaari on avoin kaikille kiinnostuneille, mutta rajatun paikkamäärän vuoksi ilmoittautuminen on tarpeen viimeistään 28.2.2018 mennessä. Ilmoittautumiseen pääsee tästä: https://goo.gl/forms/dPs9Gfdiezkvjv8y2

Seminaarissa julkaistaan NORDCARE-seurantatutkimuksen tulokset, joissa vertaillaan vanhustyön olosuhteiden muuttumista Suomessa kymmenen vuoden ajanjaksolla sekä tehdään vertailuja muihin Pohjoismaihin. Avausseminaarin ulkomaisena puhujana on professori Marta Szebehely. Hän kertoo Ruotsin vanhustenhoidon yksityistämisestä syntyneistä kokemuksista, joista sote-Suomen on syytä ottaa oppia.

Seminaaria odotellessa voi kerrata mitä alan pelastajaksi nostettu digitalisaatio eli palveluiden muuttaminen sähköiseksi tarkoittaa ikäihmisten näkökulmasta. Ikäteknologiakeskuksen vuonna 2017 keräämä aineisto (n=866) osoittaa, että lähes puolet vastaajista ei ole koskaan asioinut verkossa. Digiosaaminen kuitenkin yleistyy, sillä 65-74-vuotiaista 74% käyttää internetiä. Suositukset saada ikäihmiset mukaan digitalisaatioon ovat: ikäihmisiä on kuultava palveluja kehitettäessä, palvelujen tulee olla toimintavarmoja ja helppokäyttöisiä, palvelujen on oltava maksuttomia tai kohtuuhintaisia, ikäihmisille on tarjottava riittävää tukea ja neuvontaa – myös kasvokkain.