Vanhusverkoston uutiskirje

1501, 2018

Suomeen ensimmäinen ikääntymisen tutkimuksen huippuyksikkö

Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare) on yksi Suomen Akatemian vuosina 2018–2025 rahoittamista tutkimuksen huippuyksiköistä. Ensimmäinen, joka keskittyy ikääntymisen tutkimiseen.

Huippuyksiköt ovat suomalaisen tutkimuksen lippulaivoja. Kansainvälisestikin ottaen kahdeksanvuotinen tutkimusrahoitus on hyvin harvinaista. Tällä hakukierroksella huippuyksikköstatusta haki 179 ryhmää, joista 12 sai lopulta rahoituksen.

Kotisivuilta on seurattavissa yksikön tutkimustyötä, aktiviteetteja ja julkaisuja. Kaikkien tuorein tieto on saatavilla huippuyksikön Facebook-sivulla ja Twitter-tilillä. Lähiaikoina on tulossa maksuton avajaisseminaari (Helsingissä 2.3.2018), jossa mm. esitelmä ruotsalaisista kokemuksista vanhuspalveluiden yksityistämisestä sekä tuoreen tutkimusraportin julkaisu hoivatyön olosuhteista eri Pohjoismaissa.

1201, 2018

Mitä tieteellinen näyttö sanoo muistia parantavien menetelmien vaikutuksista?

Helsingin yliopiston dosentti Markku T Hyyppä osoitti edellisessä kirjassaan Kulttuuri pidentää ikää (2013),että yhteisölliseltä kulttuurin harrastamisella on selvä myönteinen vaikutus hengissä säilymiseen. Polvivammaisena entisenä urheilijana häntä kiinnosti se, että kulttuurifriikki elää keskimäärin kolme vuotta pitempään kuin harrastamaton mutta ei toisaalta aina koe terveyttään paremmaksi. Ongelmaksi muodostui Hyypän mukaan se, että vaikka Suomessa harrastetaan paljon kulttuuria, ei peruskulttuurimme ole yhteisöllinen. Mallia pitäisi katsoa esimerkiksi suomenruotsalaisen väestön hoivakulttuurista.

Hyyppä tarkentaa havaintojaan juuri ilmestyneessä uudessa teoksessaan Ikääntyvän muistikirja (2018). Tällä kertaa hän käy tarkasti lävitse ne tieteellisen tutkimuksen vahvistamat asiat, jotka ylläpitävät muistia. Vain vahva näyttö kelpaa. Esimerkiksi liikunta hyödyttää muistia ja hoksaamista, kunhan se ei ole niinkään yksinäisiä juoksulenkkejä kuin sosiaalista ja henkisesti haastavaa: tanssia, joogaa, leikkejä ja pallopelejä. Vaikuttaa siltä, että kulttuurin harrastamisen, myös liikuntakulttuurin, suotuisa vaikutus tapahtuu sosiaalisuuden ja yhteisöllisyyden välityksellä.

Muita poimintoja:
Aivojen sähköinen stimulointi ei paranna muistia, joskin magneettiärsytys voi tehdä hetkellisesti. Älylääkkeistä on apua lähinnä nuorille.
Gojimarjat, mustikat, antioksidantit, omega-3 ja DHA-kapselit, tumma suklaa tai parsakaali ovat kiistanalaisia. Runsas beetakaroteenin, E-vitamiinin tai seleenin syöminen purkista on luultavasti haitallista.
Kofeiini parantaa lyhytaikaisesti tarkkaavaisuutta, sokeri heikentää muistia.
Hedelmien ja vihannesten hyödystä ikääntyneiden muistille ei ole vakuuttavaa näyttöä.
Välimeren ruokavalio on todettu hyödylliseksi, mutta Hyyppä epäilee, että sen teho ei ole niinkään ruoka-aineissa kuin siinä, että Välimeren maissa on tapana syödä yhdessä. Tästä aiheesta kannattaa katsoa kiinnostava TED-video (kohdassa 5.10-7.15)

501, 2018

Maksuton tietopaketti omaishoidosta

Hyvää alkanutta vuotta!

Omaishoitoperheen läheisten ja lähiverkoston mukaan ottaminen hoivatilanteeseen on omaishoitajan kannalta merkittävää. Tässä suhteessa on sekä viranhaltijoilla että järjestöjen toimijoilla paljon tehtävää. Yhdeksi apuvälineeksi on julkaistu opas, johon on koottu aiheeseen liittyvää tietoa sekä kuvaus omaishoidon tilanteesta Suomessa. Oppaassa on myös linkkejä lisätiedon lähteille.

1812, 2017

Täällä on lupa puhua väkivallasta

Vanhusten kaltoinkohtelu on pelottavan yleistä. Heidi Sipiläisen väitöksessä (2016) hoitajista 85 prosenttia oli havainnut psyykkistä tai sosiaalista kaltoinkohtelua. Tämä on surullisesti linjassa Valviran (2016) selvityksen kanssa, jossa vain seitsemän prosenttia työntekijöistä ei ollut havainnut kaltoinkohtelua.

Juuri-hanke (2013-2017) yhdistää vanhustyön ja väkivaltatyön erityisosaamisen yhteiseksi uudeksi monipuoliseksi osaamiseksi. Kokemukset kootaan hankkeen päättyessä valtakunnalliseksi tietopankiksi, jonka sisältö on kenen tahansa ikääntyneitä työssään kohtaavan ammattilaisen ja vapaaehtoistyöntekijän käytettävissä ja hyödynnettävissä.
Tutustu vanhustyön turvaoppaaseen, joka on tarkoitettu kaikille vanhustyötä tekeville.

Lisäksi hankkeen päätösseminaarissa (31.1.2018) julkistetaan Täällä on lupa puhua väkivallasta -työkirja.
Maksuton tilaisuus järjestetään Helsingissä Kansallismuseon auditoriossa (Mannerheimintie 34) klo 12:00 -16:00
Lisätietoja ja ilmoittautuminen täällä.

 

1412, 2017

Hyvin vanhoilla on sosioekonomiseen asemaan yhteydessä olevia terveyseroja

Ylimmän ammattiryhmän henkilöt käyttivät muita ammattiryhmiä useammin yksityisesti tuotettuja pitkäaikaishoidonpalveluja. Näin toteaa Linda Enroth väitöksessään ”Terveyden sosiaalinen eriarvoisuus hyvin vanhoilla : Sosioekonomiset erot terveydessä, toimintakyvyssä, kuolleisuudessa ja pitkäaikaishoidon käytössä 90+ -vuotiailla”, joka tarkastettiin 1.12.

Väitöskirjatutkimuksessa havaittiin sosioekonomisia eroja terveydessä, toimintakyvyssä, kuolleisuudessa sekä pitkäaikaishoidon käytössä 90-vuotiailla tamperelaisilla. Sosioekonomisen aseman osoittimina olivat ammattiasemaan perustuva luokka sekä koulutustaso. Terveys oli asteittain sitä parempi mitä korkeampi sosioekonominen asema oli.

Sosioekonomiset terveyserot ovat syvään juurtuneet, sillä tutkimuksessa niitä havaittiin useilla eri terveyden indikaattoreilla väestössä, joka on elänyt yli keskimääräisen elinajanodotteen ja on siten valikoitunut joukko. Erot elinolosuhteissa ja työelämässä niin sosiaalisessa kuin materiaalisessa ympäristössä vaikuttavat terveyseroihin läpi elämän. Hyvin vanhojen sosioekonomisten terveyserojen kaventamisen tulisi siksi kohdistua yleisesti sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämiseen kaikissa ikävaiheissa.

Väitöskirjatutkimuksen aineistona oli Tervaskannot 90+ -tutkimus (eli poikkileikkausaineistoja vuosilta 2001, 2003, 2007 ja 2010).

712, 2017

Mobiilipeli kerää tietoa Alzheimer-tutkijoille

Sea Hero Quest -peli kokoaa informaatiota ihmisten suuntavaistosta dementiatutkimuksen käyttöön. Puolitoista vuotta vanhan pelin perusteella pohjoismaalaisten suunnistuskykyjä sanotaan parhaiksi.

Maailman terveysjärjestön WHO:n arvioiden mukaan dementiasta kärsi vuonna 2015 47,5 miljoonaa ihmistä ja määrä kasvaa nopeasti eliniän odotteen noustessa ja yhteiskuntien ikääntyessä. Muistin heikkeneminen on melko tavallinen ikääntymisen osa mutta täydellinen suuntavaiston menetys ei.

Pelissä pelaaja yrittää auttaa vanhaa merenkävijää ja tutkimusmatkailijaa löytämään kadonneen päiväkirjansa sivut. Peli on pyritty suunnittelemaan mahdollisimman viihdyttäväksi mutta taustalla on vakava tarkoitus.
Ilmaiseksi ladattavan mobiilipelin tekijät korostavat, että Sea Hero Questia ei ole suunniteltu paljastamaan Alzheimerin tautia. Pikemminkin pelin avulla kerätyllä informaatiolla voidaan kartoittaa ihmisten suunnistuskyvyn keskimääräistä kehitystä, jolloin poikkeamat olisi helpompi havaita.

Peli tarjoaa tutkimuskäyttöön ennennäkemättömän laajaa. Sitä on maailmanlaajuisesti pelattu yli 3 miljoonaa kertaa, mikä tutkijoiden mukaan vastaa 12 000 vuoden verran vastaavia laboratoriokokeita.

Lisätietoja täältä. Mobiilipelin voi ladata App Storesta tai Google Playsta.