Osallisuus ja kansalaisuus

Esteettömyys osallisuuden ehtona

Osallisuuden kokemus muodostuu merkityksellisyyden kokemuksesta. Myös se, että ihminen tulee kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään on osa osallisuuden todentumista. Mahdollisuus vaikuttaa oman elämän kulkuun sekä päätöksentekoon vahvistavat osallisuuden kokemuksia. ”Osallisuuden yksi ulottuvuus on asiakasosallisuus, jolla tarkoitetaan asiakkaan kokemusta mahdollisuudestaan toimia ja vaikuttaa palvelujärjestelmässä sekä asiakasprosessissa.” (Kivistö, M. & all. 2020)

”Ammattilaiselta asiakkaan osallisuus edellyttää ennen kaikkea eettisyyttä, joka tarkoittaa muun muassa asiakkaan osallisuuden varmistamista prosessin kaikissa vaiheissa. Ammattilaisen on annettava koko asiantuntijuutensa käyttöön asiakkaan tilanteen ratkaisemiseksi.”  (Kivistö, M. & all. 2020)

Tärkeimpiä edellytyksiä vammaisten ihmisten oikeuksien, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumiselle sekä yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien turvaamiselle ovat fyysinen ja sosiaalinen esteettömyys. Yhteiskunnasta ja ympäristöstä tulee pyrkiä poistamaan rakenteellisia esteitä sekä luoda syrjimätöntä ilmapiiriä. Vammaisten täysivaltaista kansalaisuutta sekä esteettömyyttä parantavat vammaisille turvattavat palvelut sekä positiivien diskriminaatio eli erityiskohtelu niissä tilanteissa, joissa vammainen ihminen on vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan. Tällainen positiivisen diskriminaation toimintamalli voi todentua esimerkiksi oikeudesta erityislakien mahdollistamiin palveluihin ( Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/380, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 1977/519 )

”Viime kädessä asiakasosallisuudessa on kyse vallasta sekä vallan käytöstä ja jakamisesta asiakkaan, ammattilaisen ja rakenteiden välisissä suhteissa, prosessin kaikissa vaiheissa. Palvelujärjestelmän on annettava jo prosessien rakenteissa valtaa sekä asiakkaille että ammattilaisille. Asiakkailla on oltava aitoa valtaa omissa asiakasprosesseissaan, ja ammattilaisten on käytettävä heille kuuluvaa valtaa ammatillis-eettistä osaamistaan hyödyntäen. Ammattilaisten on myös jaettava omaa valtaansa asiakkaiden kanssa.” (Kivistö, M. & all. 2020)

Täysivaltainen kansalaisuus

”Citizenship is important because it reminds us that we can each live a good life, in our own way, while also being able to live together with mutual respect. Citizenship means rejecting the idea that people`s worth can be measured by money, power, fame, intelligence or any of the other ways that make people different and which some people imagine define `what is important`”.(Duffy, S. 2010) Duffyn mukaan täysivaltaisen kansalaisuuden avaimet löytyvät päätäntävallasta, oman elämän suunnasta, henkilön lähiyhteisölleen ja yhteiskunnalle antamasta panoksesta, aktiivisesta tuesta, omasta kodista ja toimeentulosta.

Maailman ihmisistä arviolta 15% on tavalla tai toisella vammaisia. On myös yleistä että, vammaiset ihmiset joutuvat usein syrjinnän kohteeksi. YK:n vammaisten henkilöiden koskeva yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 13. joulukuuta 2006, jonka Suomi ratifioi vuonna 2016. Yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. Tavoitteena on taata vammaisille tasapuolinen kohtelu sekä samat yhteiskunnalliset osallistumismahdollisuudet kuin kaikille muillekin.

Suomen yhdenvertaisuuslaissa säädetyn syrjintäkiellon tarkoituksena on suojata vammaisia ihmisiä sellaiselta kohtelulta, joka saattaa heidät epäsuotuisampaan asemaan verrattuna muihin ihmisiin yksinomaan vammaisuuden perusteella. Suomen vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) 2010-2015 kaksi keskeistä kärkeä liittyivät vammaisten ihmisten sosioekonomisen aseman parantamiseen sekä köyhyyden torjuntaan ja yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alaiseen vahvistamiseen.

Työelämän merkityksellisyys

Tutkimuksen mukaan kehitysvammaisten osallistuminen työelämään on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite eri maissa. Työelämään osallistuminen tukee kehitysvammaisten toimintakykyä, lisää elämänlaatua ja osallisuutta sekä vahvistaa omaa merkityksen tunnetta. Tutkimustulosten mukaan kehitysvammaisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille edistivät kehitysvammaisten oma aktiivisuus ja perheen tuki, työvalmennus, työnantajan ja työyhteisön tuki ja työn arvostaminen sekä työympäristön kehittäminen.

Frank Martelan mukaan työn arvokkuus ja merkityksellisyys syntyy mahdollisuudesta toteuttaa itseään sekä tehdä työnsä kautta jotain hyvää. Brent D. Rosson (2010) mukaan työ auttaa yksilöä säilyttämään järjestyksen elämässään ja löytämään merkityksen tunteen elämästään. Työ vahvistaa yksilön minäkäsitystä ja identiteettiä. Kun työ koetaan innostavana, siihen myös sitoudutaan ja näin syntyy merkityksellisyyden kokemus itsensä toteuttamisesta. Kun yksilö voi luottaa omiin kykyihinsä ja siihen, että omalla toiminnalla on jotakin vaikutusta, tämä lisää minäpystyvyyden kokemusta. Merkityksellisen työn kautta myös omanarvontunto vahvistuu, kun yksilö tuntee olevansa arvokas ja hyödyllinen. Rosso liittää työn merkityksellisyyteen myös kuulumisen tunteen, jolloin yksilö kokee jäsenyyttä tai kokee yhdistymisen tunteita työpaikalla. Tämä taas voi johtaa yhteyden suurempaan kokonaisuuteen kuulumisesta eli tunteen yhteiskuntaan liittymisestä.