SOSIAALIASIAMIEHEN PUOLEEN VOI KÄÄNTYÄ JOKAISESSA KUNNASSA
Sosiaaliasiamiehet ry: Lehdistötiedote 7.2.2019
Sosiaaliasiamies toimii asiakkaan apuna myös vanhuspalveluissa.
Sosiaalihuollon asiakkaan tai häntä edustavan omaisen tai läheisen kannattaa olla yhteydessä asuinkuntansa sosiaaliasiamieheen esimerkiksi, jos:
• kokee itse saavansa laadultaan huonoa palvelua tai epäasiallista kohtelua;
• omaisena miettii, saako läheinen tarvitsemiaan palveluita ja tukitoimia tai
• käyttää yksityisiä tai kunnan sosiaalihuollon palveluita ja on epätietoinen oikeuksistaan asiakkaana.
ASIAKASPALAUTTEET OVAT MERKITTÄVÄSSÄ ROOLISSA SOSIAALIPALVELUIDEN LAADUN KEHITTÄMISESSÄ
Asiakaspalaute on merkittävässä roolissa sosiaalipalvelujen valvonnassa. Sen avulla valvovat viranomaiset (kunta ja Aluehallintovirasto) voivat käynnistää asian tarkemman selvityksen. Virallisena palautteena toimivat muistutukset kuntaan ja kantelu esimerkiksi Aluehallintovirastolle.
”Asiakkaat saattavat miettiä, että heidän kokemansa tilanne ei ole riittävän vakava virallisen kirjallisen palautteen antamiseksi tai omainen pelkää kirjallisen palautteen seuraukseni hoidettavana olevalle läheiselleen. Suullinen palaute sosiaaliasiamiehelle takaa osaltaan asiakkaan oikeusturvaa. Kaikkia oikeusturvakeinoja saa – ja kannattaa – käyttää!”
Sosiaaliasiamiehellä ei aluehallintovirastojen tai Valviran tavoin ole toimivaltaa antaa määräyksiä kunnille tai yksityisille toimijoille. Sosiaaliasiamies voi ilmoittaa asiakkaiden tai heidän omaistensa yhteydenottojen perusteella aluehallintovirastolle havaitsemistaan epäkohdista esimerkiksi lastensuojelussa, päivähoidossa, kehitysvammapalvelussa tai vanhustenhuollossa.
Aluehallintovirasto voi käynnistää valvonnan vanhuspalveluiden toteuttamisesta myös sosiaaliasiamiehen yhteydenoton perusteella.
OIKEUSTURVAOHJAUS KOSKEE KUNNALLISTA JA YKSITYISTÄ SOSIAALIHUOLTOA
Sosiaaliasiamiehillä on laaja osaaminen sosiaalihuollosta ja sosiaalihuollossa sovellettavasta lainsäädännöstä. Kuka tahansa voi ottaa yhteyttä ja kertoa epäkohdista tai huolenaiheista sosiaalipalveluissa.
Lapset, nuoret, kehitysvammaiset, hoidon tarpeessa olevat vanhukset ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujat eivät yleensä pysty huolehtimaan oikeuksiensa toteutumisesta yksin. Sosiaaliasiamiehen erityisenä velvollisuutena on edistää heidän oikeuksiensa toteutumisesta, minkä vuoksi omaisten ja läheisten palautteet ovat erityisen tärkeitä.
SOSIAALIASIAMIEHEN YHTEYSTIEDOT TÄYTYY OLLA JOKAISEN TOIMINTAYKSIKÖN SEINÄLLÄ
Sosiaaliasiamiehen toiminta on puolueetonta, luottamuksellista ja asiakkaalle maksutonta. Palvelu ovat lakisääteistä ja jokaisen kunnan on nimettävä kuntaansa sosiaaliasiamies. Yksityisen sosiaalipalvelujen tuottajan täytyy merkitä myös omavalvontasuunnitelmaan sen sosiaaliasiamiehen nimi, jonka alueella yritys toimii.
Oman asuinkunnan sosiaaliasiamiehen yhteystiedot löytyvät esimerkiksi kunnan puhelinvaihteesta tai verkkosivuilta. Yhteystiedot täytyy näkyä sen yksikön seinältä, jossa läheinen tai asiakas itse on hoidettavana.
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom tuottaa sosiaali- ja potilasasiamiespalvelut Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.
Sosiaali- ja potilasasiamies Sirkku Bilaletdin palvelee Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymän, Kymsoten, jäsenkuntien, Haminan, Kotkan, Kouvolan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntien asukkaita kaikissa sosiaalihuollon asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa. Potilasasiamies Marjaana Julin, potilasasimies Mirja Piispa sekä sosiaali- ja potilasasiamies Sirkku Bilaletdin palvelevat Kymsoten jäsenkuntien, Haminan, Kotkan, Kouvolan, Miehikkälän ja Virolahden kuntien asukkaita kaikissa terveydenhuollon asiakkaan/potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa.
Sosiaali- ja potilasasiamies Tuomas Kumpula palvelee Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin jäsenkuntien, Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren asukkaita kaikissa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon asiakkaan/potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa.
Yhteinen koti maalla -hanke 1.10.2016-30.11.2018 loppuraportti
Voit lukea Yhteinen koti maalla -hankkeen loppuraportin tästä linkistä.
Socom hakee toimitusjohtajaa
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom on sosiaalialan asiantuntijuuden keskittymä, joka muodostaa kehittämis- ja yhteistyöverkoston Kaakkois-Suomen kuntien, kuntayhtymien sekä alan koulutus- ja tutkimusyksiköiden, kolmannen sektorin ja alan yrittäjien kanssa. Toimintaamme ohjaa laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Toimipisteemme ovat Kouvolassa, Kotkassa ja Lappeenrannassa ja tällä hetkellä palveluksessamme on 24 työntekijää.
Nykyisen toimitusjohtajamme jäädessä eläkkeelle haemme
TOIMITUSJOHTAJAA
Toimitusjohtajan tehtävänä on vastata Socomin toiminnasta, taloudesta, hallinnosta ja moniammatillisen asiantuntijaorganisaation johtamisesta hallituksen asettamien strategisten linjausten mukaisesti.
Tarjoamme
- Monipuolisen ja mielenkiintoisen tehtäväkentän
- Näköalapaikan alan kehittämiseen
- Innostavan, monialaisen ja osaavan työyhteisön
Odotamme
- Soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ja sosiaalialan työkokemusta tai alan tuntemusta
- Laajaa näkemystä hyvinvointipolitiikasta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä päätöksentekoprosesseineen
- Johtamiskokemusta ja innostavaa työotetta
- Ennakkoluulotonta asennetta ja verkosto-osaamista
- Tutkimus- ja kehittämisosaamista
Palkka on kokonaispalkka, joka sovitaan toimitusjohtajasopimuksessa. Tehtävän vastaanottaminen sopimuksen mukaan viimeistään 1.8.2019.
Lisätietoja
Hallituksen puheenjohtaja Tuija Nummela puh 045 631 8538, tuija.nummela@gmail.com
Hallituksen varapuheenjohtaja Arja Kumpu puh 020 615 7429, arja.kumpu@kouvola.fi
Toimitusjohtaja Leena Kaljunen puh 044 748 5300, leena.kaljunen@socom.fi
Lähetä hakemuksesi, CV:si ja palkkatoivomuksesi 1.2. klo 16.00 mennessä osoitteeseen info@socom.fi
MikäSOte blogi: Määrämuotoinen kirjaaminen haltuun – myös yksityisellä sektorilla ja oppilaitoksissa!
Sosiaalihuollon Kanta-palveluiden käyttöönotto lähenee ja tämä edellyttää monenlaista valmistautumista: nykyisten asiakaskirjausten toimintatapojen kartoitusta, työntekijöiden kouluttamista määrämuotoiseen kirjaamiseen ja tietojärjestelmien viilausta. Ja kaikki koskee myös yksityistä sektoria ja oppilaitoksia.
Valmistautumista monella tavalla
Laki tulee velvoittamaan kaikkia sosiaalipalveluiden tuottajia Kanta-palveluiden ja tätä kautta yhteisen sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönottoon. Ensin julkisissa palveluissa, sitten yksityisellä sektorilla. Ja ennen tätä täytyy valmistautua.
Aluksi kartoitetaan organisaatioiden toimintatapoja ja tässä hyvänä apuna on nykytilan kartoituksen työkalu, joka löytyy Kansa-koulu II -hankkeen verkkosivuilta. Sen avulla selvitetään, mitä asiakasasiakirjoja organisaatiossa syntyy missäkin asiakasprosessin vaiheessa. Näitä asiakirjoja verrataan THL:n määrittelemiin asiakirjarakenteisiin, joihin voi tutustua sosmeta.fi-verkkosivuilla.
Nykytilan kartoituksen lisäksi on tarpeen muuttaa toimintatapoja ja perehdyttää työntekijöitä määrämuotoiseen kirjaamiseen. Kansa-koulu II -hankkeessa valmennamme kirjaamisvalmentajia tätä varten. Valmennuksen sisältöjä ovat mm. kirjaamisen rakenteisuus, yhdessä asiakkaan kanssa tehtävän osallistavan kirjaamisen periaatteet ja kirjaamisen etiikka, kyse ei siis ole pelkästään teknisestä kirjaamisesta.
Lopuksi täytyy vielä laittaa tietojärjestelmät kuntoon, jotta asiakastietojärjestelmät ovat Kanta-yhteensopivia.
Herätys yksityiset palveluntarjoajat
Vaikka julkinen sektori ottaa Kanta-palvelut käyttöön ensin, on yksityisen sektorin oltava hereillä jo nyt. Jatkossa vaadimme sosiaalipalveluiden tuottajilta määrämuotoista kirjaamista, ja uskon että kilpailutuksissa tullaan painottamaan määrämuotoisen kirjaamisen osaamista. Vai hyväksymmekö sen, että yksityiset palveluntuottajat kirjaavat asiakastietoja omalla tavallaan, ja julkisella sektorilla muunnamme kirjaukset määrämuotoon?
Visiona kevyt mobiilisovellus kirjaamiseen
Tulevaisuudessa ei tule olemaan mitään muuta sähköistä tapaa arkistoida sosiaalihuollon asiakastietoja kuin Kanta-palvelut ja yhteinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto. Jos käytössä on sähköinen asiakastietojärjestelmä, on sen oltava Kanta-palveluihin yhteensopiva.
Suomessa on paljon yhden miehen tai naisen yrityksiä, jotka tuottavat sosiaalihuollon palveluja. Jos käytössä ei ole sähköistä asiakastietojärjestelmää, on tarvetta kehittää kevyt ratkaisu asiakastietojen kirjaamiseen ja arkistointiin. Visiona voisi olla mobiilisovellus, jonka kautta asiakastietoja voi kirjata ja arkistoida. Näin ei syntyisi suuria kustannuksia, vaan selvittäisiin tabletilla tai älypuhelimella.
Pienet yritykset, älkää hätääntykö! Uskon, että tuotetaan ratkaisu juuri teidän tarpeisiinne. Olkaa kuitenkin aktiivisia ja ottakaa haltuun määrämuotoinen kirjaaminen! Tässä auttaa Kansa-koulu II -hanke.
Kansa-koulu-hanke on valmentanut yli 1 800 kirjaamisvalmentajaa ja valmennukset jatkuvat. Valmennamme tällä hetkellä yksityisen sektorin työntekijöitä, koulutusorganisaatioiden henkilökuntaa ja järjestämme tietopaketteja sote-esimiehille, asiakirjahallinnosta vastaaville henkilöille sekä asiakastietojärjestelmien pääkäyttäjille.
Osaamista jo opiskelijoille
Kirjaamisvalmentajat ovat kuumaa kamaa myös työmarkkinoilla. Kun CV:ssä on maininta ”olen kirjaamisvalmentaja”, on työnantaja tyytyväinen työntekijän osaamiseen.
Työnantajat odottavat myös, että oppilaitoksista valmistuu vahvoja määrämuotoisen kirjaamisen osaajia. Kaikkien tulevaisuuden sosiaalialan työntekijöiden on osattava uudenlainen tapa kirjata. Onhan lähihoitajilla, sosionomeilla, sairaanhoitajilla, sosiaalityöntekijöillä ja kaikilla muillakin sosiaalipalvelujen työntekijöillä opetussuunnitelmassa sosiaalihuollon määrämuotoinen kirjaaminen? Jos ei, niin vielä ehtii hyvin mukaan Kansa-koulu II -hankkeeseen.
Hankkeessa valmennamme koulutusorganisaation henkilökuntaa määrämuotoiseen kirjaamiseen ja tuotamme yhteistyössä oppilaitosten kanssa opetuskokonaisuuden, jota voi jatkossa käyttää osana oppilaitoksen opetussuunnitelmaa.
Jos tarvitset lisätietoa sosiaalihuollon asiakastiedon määrämuotoisesta kirjaamisesta, ole yhteydessä Kansa-koulu II -hankkeeseen.
Lisätietoa THL:n verkkosivuilla sosiaalihuollon Kanta-palveluiden käyttöönotosta ja aikataulusta
Kirjoittaja Marjo Orava toimii valtakunnallisen Kansa-koulu II -hankkeen hankejohtajana Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa Socomissa.
Kirjoitus on osa valtakunnallisen sosiaalialan osaamiskeskusten verkoston sote-uudistusta ja valinnanvapauslakia käsittelevää MikäSOte blogisarjaa. Kirjoituksia julkaistaan myös muiden sosiaalialan osaamiskeskusten verkkosivuilla.
MikäSOte blogi: Rakenteellinen sosiaalityö ja sosiaalinen raportointi
Ville Santalahti ja Markku Hallikainen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta Vassosta kertovat rakenteellisen sosiaalityön ja sosiaalisen raportoinnin mallista Varsinais-Suomessa – jäätävän yksinkertainen toteutus:-)
MikäSOte blogi
Valtakunnallisen sosiaalialan osaamiskeskusten verkoston ajatuksia sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta. Kirjoittajat ovat pitkän linjan sosiaalialan kehittämisen asiantuntijoita eri puolilta Suomea.
Klikkaa blogiin www.socca.fi/mikasote
Blogipostauksia voit seurata myös Facebookissa @soccaosaamiskeskus
Sosiaalialan osaamiskeskusten verkosto
Sosiaalialan osaamiskeskukset (11 kpl) muodostavat lakisääteisen, koko maan kattavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan alueellisen verkoston. Osaamiskeskukset ovat kukin alueensa sosiaalialan asiantuntijoita, verkostojen kokoajia ja kuntien kehittämistoiminnan tukijoita. Osa osaamiskeskuksista tarjoaa alueellaan myös sosiaalialan erityispalveluja kuten lapsiasiamiestoimintaa. Vaikutamme vahvasti sosiaalialan kehittämiseen esimerkiksi antamalla kannanottoja uudistuksiin ja lainvalmisteluihin
