Työllisyyden uudet mahdollisuudet

Mahdollisuudet kehitysvammaisten palkkatyöhön ovat olemassa – tarvitsemme vain toimintakulttuurin ja ajattelutavan muutosta

Vammaisfoorumin toteuttamassa kyselyssä (2019) käy ilmi, että vammaiset ihmiset syrjäytyvät edelleen avoimilta työmarkkinoilta jo työnhakuvaiheessa tapahtuvan syrjinnän vuoksi. Kehitysvammaiset henkilöt työllistyvät palkkatyöhön yleensä työhönvalmentajan tuella, joka tukee työnantajaa työntekijän löytämisessä, palkkaamisessa sekä perehdyttämisessä.

Suomessa on yhteensä 40 000 kehitysvammaista henkilöä, joista työikäisiä on noin 30 000, ja palkkatyössä heistä on vain noin 600 henkilöä.

Yle uutisoi helmikuussa 2020 Suomessa olevan tuhansia koulutettuja ja motivoituneita työntekijöitä, joita ei kuitenkaan palkata työhön. Kehitysvammaisten sekä erityistä tukea tarvitsevien nuorten koulutustilanne kansallisella tasolla on hyvä, mutta kuilu työn saantiin on suuri. Kehitysvammaiset henkilöt työllistyvät palkkatyöhön yleensä työhönvalmentajan tuella, joka tukee työnantajaa työntekijän löytämisessä, palkkaamisessa sekä perehdyttämisessä. Lisäksi työnantaja voi hakea TE-toimistosta palkka – ja työolosuhteiden järjestelytukea.

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista säätää vammaisten yhdenvertaisesta oikeudesta työhön. Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma linjaa, että työllistyminen on kaikkien työikäisten kansalaisten yhteiskunnallisen osallisuuden ja taloudellisen riippumattomuuden edellytys.

YK:n vammaissopimuksen artiklan 27. mukaan vammaisilla henkilöillä on sama oikeus tehdä työtä kuin muilla, maksettava työstä sama palkka kuin muille, taattava samanlaiset työehdot kuin muille, työolot on oltava samanlaiset kuin muilla, sama oikeus saada työhönsä jatkokoulutusta kuin muilla, mahdollisuus työkokeiluihin, vammaisia henkilöitä ei saa pakottaa tekemään työtä ilman palkkaa, oikeus olla jäsenenä ammattiyhdistyksessä, työolosuhteisiin tulee tehdä kohtuulliset muutokset, eikä vammaisia henkilöitä saa syrjiä työelämässä.

Lähtökohtana yksilöllinen palvelupolku

” Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Päivä- ja työtoiminta sekä työllistymistä tukeva toiminta muodostavat palveluiden kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on edistää sosiaalihuollon keinoin vammaisten ihmisten osallisuutta ja mahdollisuuksia työllistyä. Palvelukokonaisuus on hyvä järjestää joustavasti vammaisen henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaan. ” (THL)

Sosiaalihuollon lainsäädännön lisäksi vammaisten työllistämistä ohjaava lainsäädäntö koostuu Suomen perustuslaista, jonka mukaan ketään ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan. Yhdenvertaisuuslaista, jonka mukaan on tehtävä kohtuulliset mukautukset rekrytoinnissa, fyysisessä ympäristössä, työtehtävissä ja viestinnässä. Lisäksi työsopimus –  ja työturvallisuuslaki ohjaavat työllistämistä.

Työkaluja vammaisten työllistämiseen voivat olla palkkatuki, työllistämisen kuntalisät, työolosuhteiden järjestelytuki, työhönvalmennuspalvelut, työkokeilu, oppisopimus, työn muotoilu ja räätälöinti, esteettömyys, tulkkauspalvelut, henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelu.

”Vammaissosiaalityön asiakasprosessissa painottuu suunnitelmallinen ja laadukas sosiaalityö, jonka lähtökohtana on asiakkaan etu.” (THL) Yksilöllisen palvelupolun turvaamiseksi vammaispalvelujen ja kehitysvammahuollon asiakasprosessin tulee sisältää palvelutarpeen arvioinnin, palvelusuunnitelman sekä päätöksenteon lisäksi oikea-aikainen ohjaus ja neuvonta sekä monialainen yhteistyö. Sosiaalityön eetoksena voidaan yleisesti pitää hyvinvoinnin edistämistä sekä vastuunottoa kaikkein heikoimassa asemassa olevista ihmisistä. Asiakkaan ja työntekijän välisen suhteen tulisi perustua toimintalähtöiseen, dialogiseen ja kohtaavaan vuorovaikutukseen. Tällaisessa suhteessa korostuu vastavuoroisuus sekä aito kuuleminen, jonka päämääränä voi olla asiakkaan osallisuuden kokemuksen vahvistuminen sekä kiinnittyminen yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena.

Kansallista kehittämistyötä kehitysvammaliitossa

Kehitysvammaliitto tukee kehitysvammaisten työllistymistä, tarjoaa tietoa ja tukea työllistymisen kysymyksiin. Kehitysvammaliitto on myös mukana useissa kansallisissa hankkeissa ja kampanjoissa, joissa kehitysvammaisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille on pyritty vahvistamaan. Kehitysvammaliitto on esittänyt ratkaisut työllistymisen ongelmiin seuraavasti; riittävästi tietoa ja tukea työnantajille, lisää työhönvalmentajia, työnteosta tulisi tehdä kannattavaa, avotyötoiminnan tulisi tähdätä palkkatyöhön, tuetun oppisopimuskoulutuksen järjestäminen sekä palveluiden hankintojen yhdeksi kriteeriksi tulisi asettaa osatyökykyisten työllistäminen.

Kehitysvammaliiton Palkkaamo edistää kansallisesti kehitysvammaisten nuorten työllistymistä palkkatyöhön sekä työhönvalmennuksen juurruttamista kuntien vammaispalveluihin. Myös kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan KVANK:in työ –  ja päivätoiminnan valiokunnan laatu-kriteerityöryhmä on laatinut osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit, joiden tarkoituksena on tukea palvelun tuottajia kehittämään omaa toimintaansa suunnitelmallisesti laatukriteerien osoittamaan suuntaan. Laatukriteerien yksi keskeinen tavoite on mahdollistaa tuki ammatillisiin opintoihin tai työhön pääsemiseen.

Vammaisten työllistyminen – Belgian malli

Kansainvälinen kumppani Groep Maatverk työllistää Belgian Flanderissa noin 21 000 henkilöä, joista 17 500 on vammaisia. Kaikkia yrityksen työntekijöitä pidetään täysivaltaisina työntekijöinä. Yritykset ovat voittoa tavoittelemattomia ja saavat valtion rahoitusta sekä maksavat työntekijöilleen vähintään minimipalkkaa. Työt ovat pääosin alihankintatöitä teollisuudelle, joita tehdään usein ryhmässä ohjaajan kanssa. Suomi -Belgia videolla Groep Maatverk on vierailulla Suomessa.

Toinen kansainvälinen kumppani on belgialainen Emino, joka tarjoaa työvalmennuspalveluita. Emino on myös Belgian Flanderissa toimiva yksityinen ja voittoa tavoittelematon organisaatio, joka toimii Flanderin julkisen työvoimapalvelun kanssa yhteistyössä. Emino tarjoaa tuettua työllistymistä ja työvalmennusta vammaisille ja muille haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille avoimilla työmarkkinoilla, tavoitteena työsuhde. Eminolla on 21 toimipistettä Flanderissa. Belgian vieraat videolla Emino on vierailulla Suomessa.

Groep Maatwerk – Kansainvälisen kumppanin ajatuksia työllistymisestä

(Videossa on tekstitys suomen kielellä. Mikäli tekstitys ei näy, voit kytkeä sen päälle videon alareunassa olevasta työkalusta ”tekstitykset”)

Kohti avoimia työmarkkinoita

Case Belgia

Kehitysvammaisten henkilöiden työllistyminen: asenteet ja niihin vaikuttaminen

Hankkeen aikana toteutettu opinnäytetyö.

Lähdeaineistoa