Kirjaamisvalmentajana Familarissa
Monien organisaatioiden tavoin myös Familarissa on käynnissä ja hyvässä vauhdissa kirjaamisvalmennukset. Familarissa meitä kirjaamisvalmentajia on kourallinen ja meidän tehtävänämme on edistää koko henkilökunnan valmiuksia kirjata asiakastietoja määrämuotoisesti. Omina valmennusryhminäni ovat Uudenmaan avopalvelujen, jälkihuollon sekä perhehoidon tiimit.
Sanna Savilahti on yksi Familarin kirjaamisvalmentajista.
Familarin kirjaamisvalmennuksessa käytyjä aihealueita ovat esim. sosiaalihuollon kirjaamisen perusperiaatteet, kirjaamisen etiikka ja asiakaslähtöisyys, määrämuotoinen kirjaaminen, tietosuoja ja tietoturva sekä kieli. Valmennuksen materiaaleina ovat olleet Kansa-koulu-hankkeen valmiit diaesitykset ja videoluennot, joiden lisäksi kävimme läpi Familarin omia kirjaamiseen ja tietoturvaan liittyviä ohjeistuksia. Kirjaamisvalmennuksiin osallistuneet ovat lähteneet todella hyvin ja avoimesti mukaan keskusteluun pohtimaan kirjaamista nykyisten ja kehitettävien käytäntöjen kautta. Keskusteluissa on herännyt myös sellaisia kysymyksiä, joihin kirjaamisvalmentajana en ole osannut heti vastata, mutta onneksi sekä oman organisaation sisältä, Kansa-koulu-II-hankkeelta että kirjaamisvalmentajien verkostolta on saanut vastauksia, jotka on voinut jakaa työkavereille jälkikäteen.
Valmennuksissa pohdittiin myös, miten kirjaamisessa voisi yksilönä kehittyä edelleen ja toisaalta, miten voisimme edelleen kehittää kirjaamiseen liittyviä käytäntöjä Familarissa. Tärkeänä lähtökohtana pidettiin luonnollisesti sitä, että kirjaamista käydään konkreettisesti läpi perehdytyksessä. Välillä kiireessä saattaa käydä niin, että kirjaaminen käydään perehdytyksessä läpi vain sen osalta, miten asiakastietojärjestelmä toimii teknisesti ja kirjausten sisällöllinen puoli jää työntekijän ammatillisuuden varaan, jolloin kirjaamistyylit voivat erota merkittävästi toisistaan. Monia esim. tietosuojaan ja tekniikkaan liittyviä asioita on jo viety kirjaamisvalmennuksessa nousseiden huomioiden perusteella eteenpäin. Työntekijän kehittymisen kannalta hyviä ideoita olivat esimerkiksi se, että työparin kanssa voi käydä läpi yhteisen asiakasperheen kirjauksia ja antaa toinen toiselle palautetta kirjauksista. Hieno idea oli myös lukupiiri -tyyppinen työskentely, jossa voisi artikkeleita yhdessä lukemalla ja niistä keskustelemassa sekä oppia kirjaamaan paremmin ja paremmin ja samalla pysyä yhdessä kiinni siinä, mitä oman ammattialan kentällä tapahtuu.
Itselleni kirjaamisvalmennukset ovat olleet ensimmäinen tilanne, joissa olen kouluttanut isoja ryhmiä ja etenkin ryhmiä, joiden kaikkia osallistujia en ole tuntenut. Jännitys kouluttamisesta on lieventynyt jo ensimmäisten kertojen jälkeen, kun olen saanut huomata, että työyhteisössämme ei tarvitse puhua kuuroille korville eikä paasata yksinään dioja läpi tunnista toiseen. Kirjaamisvalmennuksen tärkeimmän annin ovat luoneet toisiltamme oppiminen ja uusien ajatusten herääminen keskustelujen kautta. Tärkeän asian ja hyvän hengen lisäksi valmennuksissa istumista on helpottanut herkulliset tarjoilut ja taukojooga. Valmennettavilta ei kerätty varsinaista palautetta, mutta suulliset kommentit ovat olleet positiivisia eikä tilaisuuksissa ole näkynyt se, että asiakastyöstä irtaantuminen on aina lähtökohtaisesti haastavaa. Tästä on hyvä jatkaa!
Kirjoittaja Sanna Savilahti on kehityspäällikkö ja sosiaalityöntekijä Familarissa.
Lisää tietoa yksityisille sosiaalipalveluiden tuottajille suunnatuista kirjaamisvalmennuksista löydät täältä!
Kirjausten sisällöt vaihtelevat — kirjaamisvalmennus tuo osaamista kaikille sektoreille
Kansa-koulu-hankkeen kirjaamisvalmentajien valmennuksen toinen vaihe on käynnistynyt. Sen kohderyhmänä ovat erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallisen rajapinnan ammattilaiset. Asumispalveluiden kehittämispäällikkö Ville-Veikko Lampinen Jyväskylän Katulähetyksestä osallistui alkuvuodesta Jyväskylässä pidettyyn toisen vaiheen kirjaamisvalmentajien valmennuksen pilottiin. — Kun sain tiedon pilotista, minulle oli heti selvää, että haluan osallistua siihen. Organisaatiomme vaihtoi tietojärjestelmää pari vuotta sitten ja käyttöönottokoulutuksissa opeteltiin lähinnä teknistä käyttöä. Nyt on aika keskittyä kirjaamisen sisältöön, toteaa Lampinen.
Ville-Veikko Lampinen osallistui Jyväskylässä järjestettyyn kirjaamisvalmentajien valmennuksen 2. vaiheen pilottiin
Jyväskylän Katulähetyksessä on kehitetty kirjaamisen käytäntöjä, mutta kirjausten sisällöt vaihtelevat. Vaikka yksityisten sosiaalihuollon palveluntuottajien osalta tarkkaa tietoa Kanta-palveluihin siirtymisestä ei vielä ole, haluaa henkilöstö olla valmiina. — Kirjaaminen on tärkeä osa asumispalveluiden laadullista kehittämistä. On hyvä asia, että pääsemme valmentautumaan aiheeseen ”yhdellä oikealla tavalla”, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen, Lampinen iloitsee. Rajapinnassa kirjaaminen ei tällä hetkellä näy erityiskysymyksenä Lampisen työyhteisössä. Työyhteisö on lähtenyt liikkeelle avaamalla sosiaalihuollon asiakasasiakirjalakia ja Kanta-palveluita keskustellen. Tavoitteena on, että työntekijät kokisivat tulevat kirjaamisvalmennukset työskentelyä helpottavina ja turvaavina tekijöinä. Monien muutosten keskellä uuden ajantasaisen kirjaamiskäytännön oppiminen on nähty joskus haastavana, mutta pääsääntöisesti hyvänä ja tärkeänä asiana. — Olemme kevään aikana avanneet valmennuksen pääkohtia. Organisaatiostamme on tällä hetkellä kouluttautumassa myös toinen kirjaamisvalmentaja ja meidän on tarkoitus valmentaa yhdessä kaikki kuntouttavan työtoiminnan ja asumisen tuen työntekijämme loppuvuoden aikana, Lampinen kertoo.
Ville-Veikko Lampinen ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen aluekoordinaattori Riikka Rantanen keskustelevat kirjaamisvalmentajien valmennuksesta.
Lampinen pitää kirjaamisvalmentajien valmennuksen tärkeimpänä antina tietoa siitä, miten kirjaamista tulee kehittää. — Yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajilla on valtavasti asiakastietoa, mutta se ei ole koko palveluntuottajaverkoston käytössä. Tiedon saaminen koko ammattilaisverkoston käyttöön vähentäisi päällekkäistä työskentelyä ja asioiden selvittelyä. Näin aikaa jäisi enemmän asiakastyöhön. Uskon, että tämä lisäisi asiakkaan saaman palvelun laatua ja parantaisi työn tuloksia, hän jatkaa. Yhteistyö pilotissa mukana olleiden kuntatoimijoiden kanssa sujui Lampisen mukaan mukavasti. Hän sai muodostettua kuvan julkisen sektorin kirjaamisesta ja kuuli heidän kokemuksiaan. — Koen kuitenkin, että julkisen sektorin osalta uudet käytännöt tulevat todeksi jo aiemmin kuin meillä. Vaikka erojakin on, minulle jäi olo, että olemme tässä asiassa yhdessä.
Suomenkielisen kirjaamisvalmentajien valmennuksen ryhmien osalta ilmoittautuminen on päättynyt, mutta voit kysyä vapaita paikkoja syksyn ryhmiin aluekoordinaattorilta.
Ruotsinkieliseen kirjaamisvalmentajien valmennukseen voit ilmoittautua 19.5.-15.10.2017, lue lisää tästä linkistä.
25 paikkakuntaa, 29 ryhmää ja lähes 680 ilmoittautunutta
Hanna Lohijoki on tuttu kirjaamisvalmentajien valmennuksiin osallistuneille
Syyskuussa 2016 käynnistyneistä kirjaamisvalmentajien valmennuksista on valmistunut jo lähes 400 kirjaamisvalmentajaa. —Tunnelma kaikissa ryhmissä on ollut positiivinen ja innostunut, kertoo kirjaamisosaamisen kehittämisestä vastaava sosiaalihuollon tiedonhallinnan asiantuntija Hanna Lohijoki. Hän on ollut mukana kirjaamisvalmentajien valmennuksissa kaikkien sosiaalialan osaamiskeskusten alueilla.
Kirjaamisvalmentajien valmennusta ovat toteuttamassa Hannan lisäksi kaikki Kansa-koulu-hankkeen 12 aluekoordinaattoria. Valmentajavalmennus toteutetaan saman sisältöisenä kaikilla paikkakunnilla, mutta kouluttajien persoona ja kokemus sekä ryhmien tuottama tieto tekevät kaikista valmennuspäivistä erilaisia.
Kirjaamisvalmentajien valmennuksesta ja kirjaamisvalmennusmateriaalista on saatu paljon positiivista palautetta. Palaute osoittaa sen, että kirjaamisvalmennusta tarvitaan.
Harjoitus tekee mestarin
Kirjaamisvalmentajien valmennukset ovat laajoja neljän päivän kokonaisuuksia ja ne sisältävät paljon uutta asiaa, johon kouluttajankin on perehdyttävä. Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen aluekoordinaattori Päivi Röppänen on kokenut opettavaisena sen, että sama koulutuspäivä pidetään alueella useampaan kertaan. — Joensuun koulutuspäivät olivat valtakunnallisesti ensimmäiset, joten saadun palautteen ja kokemusten perusteella olen täsmentänyt päivien aikatauluja ja lisännyt osallistavia menetelmiä kuten pari- ja ryhmätyöskentelyä. Vaikka tietyt teemat selkeästi herättävät enemmän keskustelua kuin toiset, niin ryhmäkohtaisia erojakin olen huomannut, Päivi kertoo.
Päivin mukaan eniten keskustelua on herättänyt monialainen yhteistyö uudessa lainsäädännössä ja erityisesti monialaisen yhteistyön kirjaaminen. Kentällä tähän liittyy paljon epäselvyyttä esimerkiksi moninaisten tietojärjestelmien takia. Kirjaamisvalmennuspäivissä monialaisen yhteistyön dokumentointiin on saatu lisäeväitä asiakasasiakirjalain ja sen pohjalta laadittujen kirjaamisesimerkkien läpikäynnin avulla. Lähivuosien muutoksiin liittyen valmennuksissa on tutustuttu kesällä julkaistuun Kansa-hankesuunnitelmaan ja keskusteltu Kanta-palveluista, niihin liittymisen vaiheista ja aikatauluista.
Kirjaamisvalmentajilta kerätyssä palautteessa verkostoitumista on pidetty erityisen tärkeänä valmennuksen antina ja se auttaa ajan tasalla pysymisessä nyt, kun sote-rintamalla tapahtuu jatkuvasti. Sekä Pohjois-Karjalassa että Pohjois-Savossa kirjaamisvalmentajaverkostojen ensimmäiset tapaamiset sovittiin jo valmennuksen aikana.
— Jatkossa valmentajaverkostoja tullaan varmasti hyödyntämään paitsi kirjaamisosaamisen kehittämisessä myös Kanta-palveluihin liittymisen valmisteluissa. Valmentajaverkostot ovat myös luonteva kanava tiedottaa sosiaalihuollon tiedonhallinnan ajankohtaisista asioista kenttää ja toisaalta aktiivisia ja innokkaita verkoston jäseniä voidaan hyödyntää kehittämistyössä, kuten THL on jo tehnytkin, summaa Päivi. Hän toivookin, että maakunnallisten verkostojen välille syntyisi tulevaisuudessa yhteistyötä.
Muutoksen tuulia ISO:n alueella
Kainuun sotessa on toimittu maakuntamallilla jo vuodesta 2005 lähtien. Kainuu on siis paitsi ISO-alueella myös valtakunnallisestikin toiminut edelläkävijänä sote-palvelujen tuottamisessa ja siellä tilanne on kirjaamisvalmennuksen näkökulmastakin kaikkien vakiintunein.
Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote aloitti vuoden 2017 alussa yhdistäen 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä erikoissairaanhoidon. Päivin mukaan kirjaamisvalmennus on alueella nähty luontevaksi keinoksi yhdenmukaistaa kuntien sosiaalihuollon kirjaamiskäytäntöjä ja siksi valmennuksessa haluttiin olla eturintamassa mukana. Myöhemmin keväällä Siun soten viidellä alueella alkavien kirjaamisvalmennusten suunnittelu on jo hyvässä vauhdissa.
— Pohjois-Savon sote (PoSoTe) -valmistelutyö on käynnistynyt, mutta toistaiseksi kunnat järjestävät edelleen sosiaalipalvelunsa itse ja halusivat lähettää kirjaamisvalmentajien valmennukseen oman edustajan, joka kouluttaa oman organisaationsa henkilöstön. Yhteistyötä halutaan kuitenkin tehdä maakunnallisessa valmentajaverkostossa ja jatkossa verkostoa tullaan varmasti hyödyntämään PoSoTe-valmisteluissakin, arvelee Päivi. Hän toivookin, että myös Etelä-Savossa aloittaneessa Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essotessa valmennus nähtäisiin keinona kehittää uuden organisaation kirjaamista Mikkelin kirjaamisvalmentajien valmennusten alkaessa alkuvuodesta.
Onnea, organisaationne on saanut kirjaamisvalmentajan!
— Kirjaamisvalmentajien valmennuksen päättyessä tunnelma on ollut innostunut ja odottava. Kirjaamisvalmentajat kokevat tärkeäksi viedä kirjaamista eteenpäin omissa organisaatioissaan. Heidän välityksellään koko suomalainen sosiaalihuolto kiinnittää tänä vuonna erityistä huomiota asiakastyön dokumentointiin, Hanna Lohijoki toteaa. Hän uskoo sen näkyvän myös sosiaalihuollon asiakkaille.
Kirjaamisvalmentajien suurin huolenaihe on ollut organisaatioiden johdon sitoutuminen kirjaamisvalmennuksen toteuttamiseen. Kirjaamisvalmentajana toimiminen on haastava tehtävä ja sen toteuttaminen on vaikeaa ilman riittävää resursointia. Tähän huoleen on Kansa-koulu-hankkeessa reagoitu laatimalla kirjaamisvalmentajien käyttöön organisaatioiden johdolle suunnattua tiedotusmateriaalia.
— Kirjaamisen erityisosaajina kirjaamisvalmentajat ovat organisaatioilleen suuri resurssi ja toivon, että sitä myös hyödynnetään, Hanna toteaa. Sosiaalialan tiedonhallinnan osaamisen leviäminen ja määrämuotoisen kirjaamisen vahvistuminen ovat välttämättömiä edellytyksiä organisaatioiden valmistautuessa liittymään sosiaalihuollon Kanta-palveluihin.
Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen aluekoordinaattori Päivi Röppäsen tavoitat puhelimitse 044 012 4331, tai sähköpostitse paivi.roppanen@isonet.fi.
Sosiaalihuollon tiedonhallinnan asiantuntija Hanna Lohijoen tavoitat sähköpostitse hanna.lohijoki@socom.fi.
Teksti: Päivi Röppänen, Hanna Lohijoki, Mari Lehtonen
Kuva: Kai Kortelainen
Turussa pilotoidaan lastensuojelun asiakasasiakirjarakenteita
-Miten uudistus hyödyttää sosiaalialan ammattilaista?
Turku on yksi Kansa-koulu-hankkeen pilottiorganisaatioista, jossa lastensuojelun palvelutehtävässä otetaan käyttöön uusi palvelutehtäväluokitus sekä kansallisesti määriteltyjä toimintaprosesseja ja asiakasasiakirjoja. Pilotti on käynnistynyt helmikuussa 2016 ja päättyy vuoden lopussa 2016.
Muutoksella haetaan selkeyttä
Projektipäällikkö Saija Siivonen kertoo, että Turussa sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämistyötä on tehty jo pitkään ja Kansa-koulu-hankkeen pilotiksi lähteminen oli luonteva jatkumo tehdylle kehittämistyölle. Tarve lastensuojelun palvelutehtävän kehittämiselle on ollut pitkään esillä. Asiakastietojärjestelmään on vuosien varrella rakennettu eri logiikalla uusia lastensuojelun prosesseja, päätöksiä ja tilastointitapoja. Kokonaisuuden hallinta ilman ohjeistusta onkin tästä syystä lähes mahdotonta. Monimutkaisuutta lisää se, että nykyisin erilaisia lastensuojelupäätöksiä on asiakastietojärjestelmässä lähes 150, kun jokaiselle myönnettävälle palvelulle on tehty oma päätös. Päätöskokonaisuuden ymmärtämistä vaikeuttaa myös se, että päätösten nimissä on osittain käytetty termejä tai palveluiden nimiä, jotka eivät ole sosiaalihuollossa yleisesti tunnettuja. Lisäksi päätösten nimien kieliasu on ollut huono, toteaa Saija.
Kehittämistyön perusajatuksena onkin ollut, että jatkossa järjestelmä tukee ammattilaista hänen työtehtävässään paremmin. Prosessien ja päätösten määrää on pyritty vähentämään ja niiden toimintalogiikkaa on yhtenäistetty. Samalla terminologiaa on muutettu lakien ja sosiaalihuollon tiedonhallinnan sanaston mukaiseksi, siten että palvelut ja päätökset olisivat sekä asiakkaille että työntekijöille helpommin ymmärrettävissä, Saija kertoo. Lastensuojelun kokonaisuuden yhtenäistämistä ei ole aiemmin tehty, joten pilotointi onkin ensimmäinen kerta, kun asiakastietojärjestelmän yksinkertaistamiseen on laajamittaisemmin pyritty.
Pilotin aikana uudistetaan myös lastensuojelun toimintaohjeet. Nykyiset ohjeistukset ovat osittain vanhentuneita, keskenään eri logiikkaa noudattavia ja vaikeasti löydettävissä intrasta. Toimintaohjeet julkaistaan yhtenä päivitettynä kokonaisuutena. Tämän lisäksi asiakastietojärjestelmien käyttöön tehdään prosessikohtaiset ohjeet.
Sosiaalihuollon henkilöstö mukana kehittämisessä
Saijan mukaan sosiaalihuollon henkilöstö odottaa uudistuksia, mutta ne herättävät myös huolta. Eniten huolta aiheuttaa uusien käyttöön otettavien asiakasasiakirjojen käytettävyys ja kirjaamiseen käytettävän ajan lisääntymisen pelko.
Kehittämistyön alkaessa pidettiin tärkeänä sitä, että sosiaalihuollon ammattilaiset ja tietojärjestelmien pääkäyttäjät ovat mukana kokonaisuuden kehittämisessä. Pilotti aloitettiin nykytilan kuvauksella, jossa kartoitettiin käytössä olevat työprosessit käytännön työssä ja asiakastietojärjestelmissä. Tämän jälkeen kehittämistyötä on tehty eri työryhmissä, joissa henkilöstön asiantuntemusta on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon hyödyksi.
Pilotti
päättyy, kehittämistyö jatkuu
Pilotin lopputuotoksena otetaan vuoden vaihteessa käyttöön asiakastietojärjestelmän uudenlainen dokumentointinäkymä. Tämä on pitkällä tähtäimellä yksinkertaisempi käyttää ja tiedon etsintä helpottuu paremmilla haku- ja rajaustoiminnoilla. Uuden dokumentoinnin koulutukset alkavat henkilöstölle marraskuun lopussa.
Kansa-koulu-hankkeen pilotin ulkopuolella Turussa kehitetään tällä hetkellä myös lapsiperheiden palvelujen prosesseja erityisesti palvelutarpeen arvion osalta. Saijan mukaan lastensuojelun pilotin jälkeen seuraavat uudistusta vaativat prosessit olisivat vammaispalvelut, iäkkäiden palvelut ja perheoikeudelliset palvelut. Näiden palvelutehtävien osalta uudistus on vielä suunnitteluvaiheessa.
Palvelutehtäväluokituksen käyttöönoton ja prosessien sekä asiakirjojen uudistamisen lisäksi Turussa koetaan tärkeäksi aloittaa Kanta-palveluihin liittyminen hyvissä ajoin ennen sote-uudistusta. Tavoitteena on liittyä osalla palvelutehtävistä mukaan heti I-vaiheessa. Pilotissa tehty uudistamistyö tulee tehdä kaikissa palvelutehtävissä ennen kuin niiden asiakirjoja voidaan viedä kansalliseen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Kanta-palveluihin liittymisen myöhemmissä vaiheissa lastensuojelun pilotin hyödyt konkretisoituvat paremmin, kun rakenteinen tallentaminen ja Omakanta otetaan sosiaalihuollossa käyttöön, Saija summaa.
Lue lisää Turun pilotista Sosiaali- ja kuntatalouslehdestä 5/2016
Turun pilotin projektipäällikkö Saija Siivosen tavoitat puhelimitse 040-647 7397 ja sähköpostitse saija.siivonen@turku.fi.
Teksti: Mari Lehtonen, Saija Siivonen
Kuvat: Sina Puukko
Kirjaamisvalmentajien valmennukset käynnistyivät Lappeenrannassa
Kansa-koulu-hankkeen kirjaamisvalmentajien valmennusten ensimmäisen vaiheen valtakunnallinen koulutuskierros on alkanut. Lappeenranta aloitti toisena koulutuspaikkakuntana Socomin aluekoordinaattori Jaana Tainan johdolla. Kirjaamisvalmentajien valmennuksessa sosiaalialan ammattilaisia valmennetaan uuden asiakasasiakirjalain mukaiseen, valtakunnallisesti yhtenäiseen kirjaamiseen. Ensimmäisenä valmennuspäivänä 7.9. Lappeenrannan kaupungintalolla paikalla oli 17 sosiaalialan ammattilaista.
Uusia mahdollisuuksia uudella kirjaamistavalla
Eksoten lapsiperheiden peruspalvelujen sosiaalityöntekijä Maija Vakkuri on yksi Lappeenrannan kirjaamisvalmennukseen osallistuvista.
-Ilmoittauduin kirjaamisvalmentajaksi, kun omassa työyksikössä etsittiin vapaaehtoisia ja esimieskin kehotti harkitsemaan asiaa. Sain valmennuksesta mielestäni riittävästi tietoa, ja pidin tärkeänä sitä, että valmennus oli hyvin suunniteltu, Maija kertoi.
Maija pitää kirjaamista oleellisena ja kiinnostavana osana sosiaalityöntekijän työtä. Sen voisi kuitenkin tehdä nykyistä tehokkaammin. -Toivon, että määrämuotoisuus kirjaamisessa auttaa tässä asiassa. Määrämuotoisuus mahdollistaa myös jatkossa tilastojen keräämisen, mikä on tärkeää työn näkyväksi tekemisessä. Asiakkaan kannalta määrämuotoisuus selkiyttää ja lisää tietoa siitä, millaista tietoa asiakkaan tilanteesta kirjataan, pohti Maija.
Ensimmäisen päivän tunnelmia
-Ensimmäisenä valmennuspäivänä purettiin ennakkotehtävä, mikä suuntasi ajatuksia päivän sisältöön. Tarkemmin käytiin läpi kirjaamisen perusasioita, etiikkaa ja asiakaslähtöisyyttä. Erityisen kiinnostava osio, joskin vähän monimutkainen, oli sosiaalipalvelujen luokitus ja sosiaalihuollon asiakastietomalli, Maija kertoi. Hänen mukaansa arjen työssä ei aina kiinnitä huomiota rakenteisiin, jolloin kokonaisuus saattaa hävitä mielestä. -Osio muistutti siitä, kuinka isosta kokonaisuudesta puhutaan, kun puhutaan sosiaalihuollon kirjaamisesta. Innostuneen ja asiantuntevan valmennusryhmän kanssa oli todella antoisa päivä ja odotankin jatkoa mielenkiinnolla, iloitsi Maija.
Miten jatkossa?
-Määrämuotoinen kirjaaminen poikkeaa totutusta kirjaamistavasta paljon. Maija ennakoi, että tämä tulee herättämään paljon kysymyksiä ja keskustelua. Erityisen mielenkiintoisena hän piti näkemystä siitä, että määrämuotoisella kirjaamisella voitaisiin säästää jatkossa aikaa esimerkiksi asiakastapaamisille.
Lappeenrannan valmentajavalmennus jatkuu vielä kolmena päivänä. Tämän jälkeen vastavalmistuneet kirjaamisvalmentajat saavat todistukset ja pääsevät aloittamaan valmennukset omassa organisaatiossaan.
Tietoa Kansa-koulu-hankkeen Kaakkois-Suomen toiminnasta ja Socomin aluekoordinaattori Jaana Tainan yhteystiedot löydät täältä
